Toimintatutkimus digitaalisen hoitopolun käyttöönotosta : rintasyöpäpotilaan digitaalinen hoitopolku erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon

Abstract

Rintasyöpäpotilaiden palvelun on koettu olevan pirstoutunutta eri palvelupisteille, ja hoidon jatkuvuudessa on ollut haasteita varsinkin siirryttäessä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuollon seurantaan. Kymenlaakson hyvinvointialueella rintasyöpäpotilaan hoidon tueksi päätettiin ottaa käyttöön digitaalinen hoitopolku.

Tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli kuvata digitaalisen hoitopolun käyttöönottoon vaikuttavia tekijöitä ammattilaisten näkökulmasta sekä kehittää rintasyöpäpotilaan digitaalinen hoitopolku. Tavoitteena oli luoda rintasyöpäpotilaan yksilöllistä hoitoa vahvistava ja merkityksellinen digitaalinen hoitopolku, joka tukee rintasyöpäpotilaan kulkua hoidon alusta aina seurannan ja hoidon loppuun asti Kymenlaakson hyvinvointialueella edistäen perus- ja eritystason integraatiota. Tutkimus toteutettiin toimintatutkimuksena, ja menetelminä käytettiin muun muossa fokushaastattelua sekä yhteiskehittämisen menetelmiä. Toimintatutkimus eteni syklisesti spiraalinomaisena pro-sessina ja se jaettiin neljään eri vaiheiseen, joissa interventiot eli muutokseen tähtäävät väliintulot ja uudelleen ohjautumisen syklit vuorottelivat.

Tutkimuksessa kuvailtiin terveydenhuollon ammattilaisten kokemuksia ja tunnetiloja rintasyöpäpotilaan digitaalisen hoitopolun käyttöönotosta. Ammattilaisten tunnetilat olivat kehitystyön alussa positiivisia, mutta ajan myötä ne laskivat. Ammattilaisten odotukset digitaalisen hoitopolun hyödyistä olivat korkealla, mutta käyttöönoton jälkeen havaittiin, ettei osallistuminen kehitystyöhön ja suunnitteluun ollut riittävää ja se aiheutti tyytymättömyyttä sovellusta ja toimintamallia kohtaan. Ammattilaisten pitivät myönteisenä, että digitaalisen hoitopolun käyttöönotto voi parantaa potilaan hoidon yksilöllisyyttä ja mahdollistaa proaktiivisen vuorovaikutuksen potilaan ja ammattilaisten välillä.

Tutkimuksen mukaan digitaalisen hoitopolun käyttöönottoon liittyi monia ongelmia, kuten ammattilaisten riittämätön osallistuminen kehitysprosessiin, koulutuksen puutteellisuus ja järjestelmän yhteentoimimattomuus muiden järjestelmien kanssa. Kehittämistarpeita ovat muun muassa parempi tiedottaminen ja sitoutuminen muutokseen, sekä järjestelmien käytettävyyden parantaminen ammattilaisten näkökulmasta. Jatkotutkimuksessa olisi hyödyllistä tarkastella digitaalisen hoitopolun käyttöönoton vaikuttavuutta tiedolla johtamisen näkökulmasta, sekä tutkia, miten digitaalisten palveluiden käyttöönotto vaikuttaa ammattilaisten ajankäyttöön ja työtehtävien suorittamiseen.