Ryhmätoiminnan kehittäminen Kalliolan lastensuojelun avopalveluihin

Abstract

Opinnäytetyömme tavoitteena oli kehittää uudenlaista toimintaa Kalliolan lastensuojelun avohuollon yksikköön ja tarkastella ryhmätoiminnan soveltuvuutta yksikön toimintaan. Tarkoituksenamme oli myös luoda lapsille vertaisuuden ja osallisuuden kokemuksia toiminnan kautta. Otimme lasten ja nuorten osallisuuden huomioon kaikissa ryhmätoiminnan vaiheissa: ennen sitä, toiminnan aikana sekä sen jälkeen.

Monimuotoisessa opinnäytetyössämme toteutimme avohuollon yksikköön ryhmätoimintaa 8-17-vuotiaille lapsille ja nuorille kahdessa eri ryhmässä keväällä 2014. Olimme selvittäneet kyselylomakkeilla millaista ryhmätoimintaa asiakasryhmä kaipaisi ja otimme vastaukset huomioon toimintaa suunniteltaessa. Molempien ryhmien oli tarkoitus kokoontua kolme kertaa ja toimintaan osallistuminen oli vapaaehtoista. Ryhmätoimintakerroille valitsimme erilaisia toiminnallisia menetelmiä, kuten askartelua, leivontaa ja pelaamista.

Lasten ryhmäkerrat onnistuivat hyvin ja jokainen kerta toteutui suunnitellusti. Toiminta oli lapsille toivottua ja mieluista. Sen sijaan nuorten ryhmä ei toteutunut kertaakaan. Keräsimme jälkikäteen palautetta ja saimme vastauksia muun muassa siitä, miksi ryhmätoimintaan ei osallistuttu tai mikä ryhmätoiminnassa oli ollut mieluisinta. Arvioimme toimintaa jälkikäteen saadun palautteen, perhetyöntekijän haastattelun sekä omien havaintojemme perusteella.

Ryhmätoiminnalle olisi selvästi tarvetta ja lasten ryhmässä tulokset olivat positiivisia, mutta tulevaisuudessa ryhmien varmemman toteutumisen vuoksi toiminnan tulisi olla suljettua ja yhtenäisempää. Yksikössä tapahtuneiden muutosten takia ryhmätoiminnan jatko on tällä hetkellä kuitenkin epävarmaa. Tulosten perusteella ilman näitä muutoksia ryhmätoiminta olisi ehdottomasti jatkunut.

We conducted our Bachelor’s thesis in co-operation with child protection services at Kalliola non-institutional social care unit. Our aim was to develop new kind of activity and see how it applies to the unit and its operation. We also wanted children to experience involvement, equality and new ways to act in a group.

In this functional thesis, we created a group activity for the unit in two separate groups for children between 8 and 17 in spring 2014. For finding out what kind of activities children need, we compiled a questionnaire and used collected data for planning the group sessions. Both the groups were meant to meet three times and the participation was voluntary. For group sessions we used different kind of functional methods, such as crafts, baking and playing games.

Group sessions for children succeeded well and every session happened as planned. Group sessions for young people otherwise did not happen at all. We collected some feedback afterwards to figure out why young people did not participate in group sessions and what children liked about their sessions. Afterwards we evaluated our group sessions with collected data, family worker’s interview and our own observations.

We found out that this kind of activity is needed and in children’s group the results were positive. But in the future, in order to secure the participation in group sessions, the groups should be closed and more united. Even though the results were encouraging, the future is nevertheless insecure because of the changes in Kalliola unit.