Perhetyön toteutuminen nuorisopsykiatrisen asumiskoti Puron yksiköissä: lastensuojelun sijaishuollossa työskentelevien kokemuksia perheden kanssa tehtävästä työstä
Soronen, Lauri; Syri, Alisa (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112731841
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112731841
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa nuorisopsykiatrisen lastensuojelun asumisyksikön henkilökunnan kokemuksia perhetyön toteutumisesta sekä sen kehittämiskohteista tulevaisuuden kehittämistyön tueksi.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys käsittelee lastensuojelua sijaishuollon ja perhetyön näkökulmasta. Tutkimusote opinnäytetyön tutkimuksessa oli laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä. Tutkimusaineisto kerättiin verkkokyselyllä. Verkkokyselyllä kerätty aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä, jonka tukena käytimme teemoittelua. Tutkimuskysymykset olivat pääasiassa avoimia kysymyksiä, joissa työntekijöitä pyydettiin kertomaan heidän kokemuksistaan perhetyön toteutumisen eri osa-alueisiin liittyen. Tutkimuksessa käytettiin myös asteikollisia kysymyksiä.
Saatujen tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että työntekijöiden kokemukset perhetyön toteutumisesta ja toteuttamisesta vaihtelivat suuresti. Vaihtelua koettiin erityisesti eri yksiköiden välillä. Perhetyö koettiin vastausten perusteella myös laajaksi käsitteeksi ja sisällöltään hyvin moniulotteiseksi. Tästäkin syystä perhetyön toteutumista ei monessakaan vastauksessa koettu pelkästään hyväksi tai huonoksi. Vastausten perusteella omaohjaajien aktiivisuus on keskeisenä tekijänä perhetyön toteutumisessa. Myös työryhmän keskinäinen kommunikointi ja avoimuus katsottiin olennaiseksi osaksi perhetyön toteuttamisen kannalta. Perhetyön kehityksen koettiin myös olevan hyvällä suunnalla. Kehityksen osalta työntekijät asettivat paljon vastuuta ja kohdistivat paljon odotuksia perhetyön koordinaattorille, sekä yksiköiden perhetyöntekijöille. Työntekijät kokivat perhetyön luontevaksi osaksi yksiköissä tehtävää arjen perustyötä.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys käsittelee lastensuojelua sijaishuollon ja perhetyön näkökulmasta. Tutkimusote opinnäytetyön tutkimuksessa oli laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä. Tutkimusaineisto kerättiin verkkokyselyllä. Verkkokyselyllä kerätty aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä, jonka tukena käytimme teemoittelua. Tutkimuskysymykset olivat pääasiassa avoimia kysymyksiä, joissa työntekijöitä pyydettiin kertomaan heidän kokemuksistaan perhetyön toteutumisen eri osa-alueisiin liittyen. Tutkimuksessa käytettiin myös asteikollisia kysymyksiä.
Saatujen tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että työntekijöiden kokemukset perhetyön toteutumisesta ja toteuttamisesta vaihtelivat suuresti. Vaihtelua koettiin erityisesti eri yksiköiden välillä. Perhetyö koettiin vastausten perusteella myös laajaksi käsitteeksi ja sisällöltään hyvin moniulotteiseksi. Tästäkin syystä perhetyön toteutumista ei monessakaan vastauksessa koettu pelkästään hyväksi tai huonoksi. Vastausten perusteella omaohjaajien aktiivisuus on keskeisenä tekijänä perhetyön toteutumisessa. Myös työryhmän keskinäinen kommunikointi ja avoimuus katsottiin olennaiseksi osaksi perhetyön toteuttamisen kannalta. Perhetyön kehityksen koettiin myös olevan hyvällä suunnalla. Kehityksen osalta työntekijät asettivat paljon vastuuta ja kohdistivat paljon odotuksia perhetyön koordinaattorille, sekä yksiköiden perhetyöntekijöille. Työntekijät kokivat perhetyön luontevaksi osaksi yksiköissä tehtävää arjen perustyötä.