Hoitajien kokemuksia lasten saattohoidosta: kirjallisuuskatsaus
Silvola, Sofia; Tohkoja, Essi (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112731933
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112731933
Tiivistelmä
Suomessa lasten ja nuorten kuolemat ovat harvinaisia ja vuosittain kuolee noin 250 lasta. Kuitenkin lasten saattohoito on aiheena ajankohtainen ja tärkeä. Vuonna 2019 sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi suosituksen, joka velvoittaa yliopistosairaaloiden lasten yksiköt kehittämään sairaanhoitopiirilleen toimintamallin lasten ja nuorten palliatiivisesta hoidosta sekä saattohoidosta. Lasten ja nuorten saattohoidosta on valmistumassa Hotus-hoitosuositus vuonna 2024. Saattohoito on kuolemaa edeltävää hoitoa ja se ajoittuu viimeisiin elinpäiviin tai -viikkoihin. Lasten saattohoidon tärkeänä tehtävänä on mahdollistaa hyvä elämä kuolinhetkeen saakka sekä mahdollistaa perheen läsnäolo.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla lapsipotilaiden saattohoitoa hoitajien näkökulmasta. Tavoitteena oli löytää lisätietoa lasten saattohoidosta ja syventyä siihen tarkemmin. Lisäksi tavoitteena oli kehittää ja syventää opinnäytetyön tekijöiden ammatillista tietämystä ja osaamista.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaku tapahtui sähköisistä tietokannoista, joita olivat Medic, Pubmed ja CINAHL. Aineiston tuli vastata asetettuun tutkimuskysymykseen: Millaisia kokemuksia hoitajilla on lasten saattohoitoon osallistumisesta? Tutkimusaineisto koostui neljästä kansainvälisestä tutkimusartikkelista. Tutkimuksessa käytettiin induktiivista sisällönanalyysia.
Tutkimuksen tuloksina esille nousi kolme pääkategoriaa. Nämä pääkategoriat ovat hoitajan kokemat tunteet saattohoidon aikana, stressitekijät sekä selviytymisstrategiat. Hoitajat kokevat lapsen saattohoidon aikana useita erilaisia tunteita ja kuoleman käsittely koetaan vaikeaksi. Hoitajilla tulee olla oikeus saada apua tunteiden käsittelyyn. Negatiiviset tunteet sekä kommunikaatiovaikeudet koettiin stressitekijöiksi. Hoitajilla oli erilaisia keinoja purkaa paineita ja stressiä. Työnantajan tulee huolehtia työntekijöiden jaksamisesta sekä tarjota tietoa ja mahdollistaa hoitajan kokonaisvaltainen osaaminen kuolevan lapsipotilaan hoidosta. Jatkossa aihetta olisi hyvä tutkia myös Suomessa, sillä lasten saattohoitoa hoitajien näkökulmasta ei ollut tutkittu Suomessa vielä ollenkaan.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla lapsipotilaiden saattohoitoa hoitajien näkökulmasta. Tavoitteena oli löytää lisätietoa lasten saattohoidosta ja syventyä siihen tarkemmin. Lisäksi tavoitteena oli kehittää ja syventää opinnäytetyön tekijöiden ammatillista tietämystä ja osaamista.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaku tapahtui sähköisistä tietokannoista, joita olivat Medic, Pubmed ja CINAHL. Aineiston tuli vastata asetettuun tutkimuskysymykseen: Millaisia kokemuksia hoitajilla on lasten saattohoitoon osallistumisesta? Tutkimusaineisto koostui neljästä kansainvälisestä tutkimusartikkelista. Tutkimuksessa käytettiin induktiivista sisällönanalyysia.
Tutkimuksen tuloksina esille nousi kolme pääkategoriaa. Nämä pääkategoriat ovat hoitajan kokemat tunteet saattohoidon aikana, stressitekijät sekä selviytymisstrategiat. Hoitajat kokevat lapsen saattohoidon aikana useita erilaisia tunteita ja kuoleman käsittely koetaan vaikeaksi. Hoitajilla tulee olla oikeus saada apua tunteiden käsittelyyn. Negatiiviset tunteet sekä kommunikaatiovaikeudet koettiin stressitekijöiksi. Hoitajilla oli erilaisia keinoja purkaa paineita ja stressiä. Työnantajan tulee huolehtia työntekijöiden jaksamisesta sekä tarjota tietoa ja mahdollistaa hoitajan kokonaisvaltainen osaaminen kuolevan lapsipotilaan hoidosta. Jatkossa aihetta olisi hyvä tutkia myös Suomessa, sillä lasten saattohoitoa hoitajien näkökulmasta ei ollut tutkittu Suomessa vielä ollenkaan.