Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Savonia-ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Savonia-ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite

Voimaa vanhemmuuteen: vanhemmuutta tukevaa vertaisryhmätoimintaa ratkaisukeskeisen lähestymistavan avulla

Raatikainen, Hanna; Hyvärinen, Niina; Kolu, Elina (2023)

 
Avaa tiedosto
Hyvarinen_Kolu_Raatikainen.pdf (2.081Mt)
Lataukset: 


Raatikainen, Hanna
Hyvärinen, Niina
Kolu, Elina
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112832138
Tiivistelmä
Lapsi- ja perhepalveluita kehitetään lasten, nuorten ja perheiden varhaiseen tukemiseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. Perheitä tuetaan matalan kynnyksen palveluilla mahdollisimman varhain. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2022) huoltajien kanssa tehtävä kasvatusyhteistyö on nostettu tärkeäksi osaksi varhaiskasvatuksen järjestämistä. Myös varhaiskasvatuslaissa (540/2018) varhaiskasvatuksen yhdeksi tavoitteeksi on määritelty huoltajien tukeminen kasvatustyössä.

Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena kehittämistyönä. Kehittämistyön tarkoituksena oli järjestää varhaiskasvatukseen matalan kynnyksen toimintaa vanhemmuuden tukemiseksi. Kehittämistyössä järjestettiin siilinjärveläisen varhaiskasvatusyksikön tiloissa neljä vertaisryhmätoimintakertaa, joiden tavoitteena oli antaa keinoja huoltajan ja lapsen välisen myönteisen vuorovaikutuksen lisäämiseen. Lisäksi tavoitteena oli vahvistaa huoltajien luottamusta omaan vanhemmuuteensa. Toimeksiantajana oli Siilinjärvellä sijaitseva varhaiskasvatusyksikkö.

Kehittämistyössä suunniteltiin, toteutettiin ja arvioitiin huoltajien sekä lasten yhteisiä toimintakertoja (4) soveltaen ohjauksessa ratkaisukeskeistä lähestymistapaa. Kehittämistyössä toteutetut toimintakerrat olivat avoimia ryhmiä, joihin kaikki alueella asuvat perheet olivat tervetulleita osallistumaan. Toimintakerroilla tuettiin huoltajan ja lapsen myönteistä vuorovaikutusta, autettiin perheitä löytämään voimavaroja sekä tarjottiin mahdollisuus vertaistuellisiin keskusteluihin muiden perheiden kanssa. Jokaisen toimintakerran jälkeen perheet saivat vastata Webropol-kyselyyn, jonka pohjalta suunniteltiin seuraavia toimintakertoja.

Webropol-kyselyn perusteella huoltajat kokivat, että vastaavalle toiminnalle olisi jatkossakin tarvetta. Kolmannes huoltajista koki huoltajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen parantuneen. Noin puolet huoltajista kokivat saaneensa lisää luottamusta omaan vanhemmuuteensa, löytäneensä uusia vahvuuksia itsestään tai perheestään sekä löytäneensä uusia näkökulmia vanhemmuuteen tai perhe-elämään. Jatkossa toiminnan avulla voitaisiin tukea vanhemmuutta varhaisessa vaiheessa ja näin lisätä perheiden hyvinvointia.
 
Child and family services will be developed to support children, young people and families at an early stage, and to and strengthen their well-being. Families will be supported by low-threshold services as early as possible. In the Early Childhood Education and Care Plan (2022), educational cooperation with guardians has been identified as an important part of the organising of early childhood education and care. The Early Childhood Education Act (540/2018) also defines supporting guardians in raising children as a common goal for early childhood education.

The thesis was carried out as a functional development work. The purpose of the development work was to organise low-threshold activities to support parenting in early childhood education. Four peer-group sessions were organised on the premises of an early childhood education unit in Siilinjärvi, with the aim of providing tools for increasing positive interaction between the guardians and the children. Furthermore, the aim was to also to strengthen guardians’ confidence in their own parenting. The client was an early childhood education unit in Siilinjärvi.

The development work involved planning, implementing and evaluating four joint sessions (4) between guardians and children, using a solution-focused approach to guidance. Peer-group activities were open to all families living in the area and all were welcome to participate. The peer-group activities supported positive interaction between the guardian and the children, helped families to find resources, and provided opportunities for peer-to-peer discussions with other families. After each session, families were asked to complete a Webropol survey, which was used to plan the subsequent activities.

Based on the Webropol surveys, guardians felt that there was a demand for similar activities in the future. A third of the guardians felt that interaction between the guardian and the children had improved. Around half of the guardians felt that they had gained more confidence in their own parenting, discovered new strengths in themselves or their family, and found new perspectives on parenting or family life. Future activities could help to support parenting at an early stage and thus increase the well-being of families.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste