Liikunta mielenterveyskuntoutujan tukena
Järvelä, Kerttu; Keskinen, Alisa (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112832145
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112832145
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää liikunnan vaikutuksia mielenterveyteen mielenterveyskuntoutujilla hoitajan näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä tietämystä liikunnan vaikutuksista mielenterveyskuntoutujan mielenterveyteen.
Tutkimus toteutettiin käyttäen laadullista lähestymistapaa. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla seitsemää Vanhan Vaasan sairaalan hoitajaa. Haastattelu oli tyypiltään puolistrukturoitu teemahaastattelu. Haastatteluista saatu aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Teoreettinen viitekehys rakentui seuraavien käsitteiden ympärille: liikunta, mielenterveys, mielenterveyskuntoutuminen ja psykiatrinen hoitotyö.
Tämän tutkimuksen mukaan liikunnalla on paljon positiivisia vaikutuksia mielenterveyskuntoutujan mielenterveydelle. Hoitajien haastatteluiden perusteella liikunta antaa muun muassa hyvänolon ja onnistumisen tunnetta. Hoitajat toivat myös ilmi liikunnan negatiivisia vaikutuksia, kuten pakonomaisen liikkumisen ja fyysiset vammat. Hoitajat kuitenkin kokivat, että liikunnasta saatu hyöty on suurempi kuin siitä mahdollisesti saatava haitta. Haastattelujen perusteella hoitosuunnitelmassa liikunnan rooli on vähäinen. Hoitosuunnitelmaa laatiessaan hoitajilla on vastuu tuoda potilaan ongelmakohdat ilmi. Heidän mielestään liikunnanohjaajat ja fysioterapeutit tulisi ottaa mukaan potilaan hoitosuunnitelman laatimiseen. Liikuntaan kannustaessa hoitajat ovat käyttäneet motivointia, keskustelua ja rohkaisua apunaan. Haasteita ovat muun muassa sairaala- ja laitosolosuhteet sekä psyykkisten sairauksien tuomat haasteet. The purpose of this study was to clarify the effects of exercise on the mental health of mental health rehabilitation patients from the perspective of nurses. The objective of the research was to increase understanding about the influence of exercise on mental health rehabilitation patients.
The study was conducted using a qualitative method. The data was collected by interviewing seven nurses from Vanha Vaasa Hospital. The interviews were semistructured thematic interviews. The data obtained from the interviews was analyzed using inductive content analysis. The theoretical framework revolved around the following concepts: physical exercise, mental health, mental health rehabilitation and psychiatric nursing.
According to this study, physical exercise has plenty of positive effects on the mental health of mental health rehabilitation patients. Based on the interviews with the nurses, physical exercise provided a sense of well-being and accomplishment among patients. The nurses also highlighted some negative aspects to physical exercise, such as compulsive physical exercise and physical injuries. Nurses perceived that the benefits outweighed the potential harm. The role of physical exercise in the treatment plan was found to be minimal based on the interviews. When¨developing the treatment plan, it is the responsibility of the nurse to bring out the patient’s issues. They think that physical exercise instructors and physiotherapists should be involved in creating the patient’s treatment plan. The nurses have utilized motivation, conversation and encouragement to encourage physical activity.
Challenges included factors like hospital and institutional conditions and the difficulties presented by psychiatric illnesses.
Tutkimus toteutettiin käyttäen laadullista lähestymistapaa. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla seitsemää Vanhan Vaasan sairaalan hoitajaa. Haastattelu oli tyypiltään puolistrukturoitu teemahaastattelu. Haastatteluista saatu aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Teoreettinen viitekehys rakentui seuraavien käsitteiden ympärille: liikunta, mielenterveys, mielenterveyskuntoutuminen ja psykiatrinen hoitotyö.
Tämän tutkimuksen mukaan liikunnalla on paljon positiivisia vaikutuksia mielenterveyskuntoutujan mielenterveydelle. Hoitajien haastatteluiden perusteella liikunta antaa muun muassa hyvänolon ja onnistumisen tunnetta. Hoitajat toivat myös ilmi liikunnan negatiivisia vaikutuksia, kuten pakonomaisen liikkumisen ja fyysiset vammat. Hoitajat kuitenkin kokivat, että liikunnasta saatu hyöty on suurempi kuin siitä mahdollisesti saatava haitta. Haastattelujen perusteella hoitosuunnitelmassa liikunnan rooli on vähäinen. Hoitosuunnitelmaa laatiessaan hoitajilla on vastuu tuoda potilaan ongelmakohdat ilmi. Heidän mielestään liikunnanohjaajat ja fysioterapeutit tulisi ottaa mukaan potilaan hoitosuunnitelman laatimiseen. Liikuntaan kannustaessa hoitajat ovat käyttäneet motivointia, keskustelua ja rohkaisua apunaan. Haasteita ovat muun muassa sairaala- ja laitosolosuhteet sekä psyykkisten sairauksien tuomat haasteet.
The study was conducted using a qualitative method. The data was collected by interviewing seven nurses from Vanha Vaasa Hospital. The interviews were semistructured thematic interviews. The data obtained from the interviews was analyzed using inductive content analysis. The theoretical framework revolved around the following concepts: physical exercise, mental health, mental health rehabilitation and psychiatric nursing.
According to this study, physical exercise has plenty of positive effects on the mental health of mental health rehabilitation patients. Based on the interviews with the nurses, physical exercise provided a sense of well-being and accomplishment among patients. The nurses also highlighted some negative aspects to physical exercise, such as compulsive physical exercise and physical injuries. Nurses perceived that the benefits outweighed the potential harm. The role of physical exercise in the treatment plan was found to be minimal based on the interviews. When¨developing the treatment plan, it is the responsibility of the nurse to bring out the patient’s issues. They think that physical exercise instructors and physiotherapists should be involved in creating the patient’s treatment plan. The nurses have utilized motivation, conversation and encouragement to encourage physical activity.
Challenges included factors like hospital and institutional conditions and the difficulties presented by psychiatric illnesses.