IAM-prosessiomistajan ketterät menetelmät
Vuorenmaa, Misa (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112832240
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112832240
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan IAM-prosessiomistajan käyttämiä ketteriä menetelmiä tuotannossa. IAM-prosessiomistajan ketterät menetelmät ovat projektinhallintaa ja johtamista koskevia menetelmiä, jotka ovat suunniteltu nopeaan ja joustavaan tuotantoon. Niissä keskitytään asiakastarpeiden täyttämiseen, tiimin jatkuvaan parantamiseen ja kykyyn reagoida nopeasti muutoksiin. Ketterät menetelmät sisältävät usein käytäntöjä kuten Scrum, SAFe, Kanban, DevOps ja Lean. Ne ovat suosittuja erityisesti ohjelmistokehityksessä ja IT-projekteissa. Suurissa organisaatioissa on pääosin kustomoituja tuotteita, jolloin muodostetaan sisäinen DevOps-tiimi, joka huolehtii IAM:n jatkuvasta kehittämisestä ketterin menetelmin.
Opinnäytetyö keskittyy IAM-prosessissa ajankohtaan, kun IAM-toteutusprojekti on päättymässä tai se on jo tuotannossa. Tutkimismenetelmänä käytetään kvalitatiivista tutkimusta. Opinnäytetyössä haastatellaan viittä IAM-prosessiomistajaa tai IAM-asiantuntijaa, joilla on useamman vuoden käytännön kokemus IAM-konsultin tai tilaajapuolen prosessiomistajuudesta työelämässä. Haastattelut tehdään virtuaalisena tai kasvokkain puhelinta sekä tietokonetta viestintävälineenä käyttäen. Haastattelumateriaalia hyödyntäen työstetään kirjoittamalla tutkimustulokset. Haastateltavista ei tule esiin nimiä eikä heidän työpaikkaansa. Tutkimustuloksissa viittaan ainoastaan organisaation toimialaan ja henkilön työrooliin.
Tavoite on tutkia omaa osaamista ja verrata sitä teoriaan, jota tämän tutkimuksen työstämisessä luetaan.
Keskeisinä tuloksina syntyy pohdintaa siitä, kuinka hyvin ketterät menetelmät ovat IAM-prosessiomistajille tuttuja ja kuinka laajasti niitä on hyödynnetty heidän päivittäisissä tehtävissään. Lisäksi syntyy arviointi IAM-prosessiomistajan kriittisestä roolista. Tavoitteena on myös tiivistää IAM-prosessiomistajan roolin tärkeimpiä tehtäviä ja parhaita käytäntöjä.
Opinnäytetyö keskittyy IAM-prosessissa ajankohtaan, kun IAM-toteutusprojekti on päättymässä tai se on jo tuotannossa. Tutkimismenetelmänä käytetään kvalitatiivista tutkimusta. Opinnäytetyössä haastatellaan viittä IAM-prosessiomistajaa tai IAM-asiantuntijaa, joilla on useamman vuoden käytännön kokemus IAM-konsultin tai tilaajapuolen prosessiomistajuudesta työelämässä. Haastattelut tehdään virtuaalisena tai kasvokkain puhelinta sekä tietokonetta viestintävälineenä käyttäen. Haastattelumateriaalia hyödyntäen työstetään kirjoittamalla tutkimustulokset. Haastateltavista ei tule esiin nimiä eikä heidän työpaikkaansa. Tutkimustuloksissa viittaan ainoastaan organisaation toimialaan ja henkilön työrooliin.
Tavoite on tutkia omaa osaamista ja verrata sitä teoriaan, jota tämän tutkimuksen työstämisessä luetaan.
Keskeisinä tuloksina syntyy pohdintaa siitä, kuinka hyvin ketterät menetelmät ovat IAM-prosessiomistajille tuttuja ja kuinka laajasti niitä on hyödynnetty heidän päivittäisissä tehtävissään. Lisäksi syntyy arviointi IAM-prosessiomistajan kriittisestä roolista. Tavoitteena on myös tiivistää IAM-prosessiomistajan roolin tärkeimpiä tehtäviä ja parhaita käytäntöjä.