Paikkatietoprosessi rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveron kohdentamisessa

Abstract

Tässä opinnäytetyössä kehitettiin paikkatietoprosessia, jonka tarkoitus on tehostaa ja osittain automatisoida rakentamattomien rakennuspaikkojen kiinteistöveron kohdentamista Tuusulan kunnassa. Kunta voi määrätä maapohjan ja rakennusten kiinteistöveroprosenttien lisäksi rakentamiskelpoiselle, rakentamattomalle rakennuspaikalle asemakaava-alueella erillisen, korotetun kiinteistöveroprosentin. Rakennuspaikan on tällöin täytettävä useita kiinteistöverolaissa määrättyjä kriteerejä, joiden täyttymisen seuranta on kunnan tehtävänä vuosittain. Manuaalisena työnä tämä on työlästä. Useimmat kriteerit ovat paikkaan sidottua tietoa, joten niiden tarkastelu ja sen automatisointi paikkatietonalyysimenetelmillä tehostaa työprosessia.

Tietoperusta koostui yleiskatsauksesta kiinteistöverolakiin, yksityiskohtaisemmasta katsauksesta rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin määräämiseen sekä keskeisten, pääosin maankäyttö- ja rakennuslakiin liittyvien käsitteiden avaamisesta. Se perustui suurelta osin viranomais- ja oikeuslähteistä hankittuun tietoon. Tämä taustatieto oli välttämätöntä dataprosessin suunnittelun kannalta.

Ennen varsinaisen dataprosessin rakentamista sen pääperiaatteita suunniteltiin ja mallinnettiin graafisesti. Varsinainen paikkatietoprosessi rakennettiin FME-ohjelmistolla. Aineistoina oli Tuusulan kunnan maankäytön prosesseissa käytettäviä ja niissä syntyneitä aineistoja. Tärkeimmät analyysimenetelmät olivat erilaiset päällekkäisyys- ja naapuruusanalyysit. Toteutusprosessin vaiheita olivat aineistojen kokoaminen ja testaus, rakennuspaikkojen päivitysprosessin rakentaminen, uusien rakennuspaikkakohteiden luontiprosessin rakentaminen sekä tuotetun päivitysaineiston käytön ohjeistaminen.

Tuotoksena syntyi aina uudelleen ajettava dataprosessi, jolla vuosittain koostetaan päivitysaineisto rakentamattomien rakennuspaikkojen seurantaa varten. Työn tuloksena ilmeni myös useita sekä lyhyen että pitkän tähtäimen kehitysideoita ja -tarpeita.

The objective of this study was to develop a spatial data process for enhancing and partially automating the targeting of the increased real estate tax to undeveloped building lots in the municipality of Tuusula. In addition to the real estate tax percentages for land and buildings, the municipality can impose a separate, extra real estate tax percentage on undeveloped land zoned by housing, using the so called Three-rate property taxation. In that case, the plot of land must meet several criteria set out in the Act on Real Estate Taxation, and it is the municipality's responsibility to monitor their fulfillment each year. As a manual job, this is tedious. Most criteria are spatial-related information, so their review and its automation with spatial data analysis methods makes the work process more efficient.

The theory section consisted of a brief overview to Real Estate Tax Act and a more detailed overview to the extra real estate tax percentage for undeveloped land, as well as opening some key concepts. The theory section was mainly based on information obtained from official and legal sources. This background information was necessary for planning the data process. Before building the data process, its main principles were modelled graphically. The data process was constructed with FME-platform. The data was from the land use processes in the municipality of Tuusula. The main analysis methods were various overlay and neighborhood analyses. The stages of the implementation process were the gathering and testing of data, building the process of updating plots already in monitoring, building the process of generating new potential undeveloped plots and instructing the use of the produced updating files.

The result was a data process which annually compiles update files for the monitoring of undeveloped plots. As a result of the study, several short- and long-term improvement suggestions also appeared.