Seksuaalinen häirintä: sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemuksia työharjoitteluista
Molander, Anna; Lappalainen, Jenny (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112631729
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112631729
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemuksia seksuaalisesta häirinnästä työharjoitteluissa. Tutkimuksella kartoitettiin, kuinka paljon sairaanhoitajaopiskelijat kokevat seksuaalista häirintää, miten opiskelijat toimivat näissä tilanteissa, sekä onko tilanteiden varalle olemassa selkeitä toimintaohjeita. Tutkimus tuotti tietoa, jota voidaan käyttää sairaanhoitajakoulutuksen kehittämiseen tulevaisuudessa.
Opinnäytetyön kohderyhmänä toimi erään ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijat, joilla oli kokemusta työharjoitteluista. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen ja aineiston keruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella. Kyselyyn vastasi yhteensä 44 opiskelijaa, joista 59 % oli kokenut seksuaalista häirintää harjoitteluiden aikana.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että sairaanhoitajaopiskelijat kokevat seksuaalista häirintää työharjoitteluissa. Tuloksista käy ilmi, että sanallinen häirintä oli yleisin seksuaalisen häirinnän muoto ja useimmiten häirintää koettiin potilaiden taholta. 63 % vastaajista kertoi häirinnästä jollekin, useimmiten opiskelukaverille. 37 % vastaajista jätti kokemuksestaan kertomatta ja yleisimmäksi syyksi ilmoitettiin se, ettei tekoa pidetty vakavana. Opiskelijoilla oli huono tietämys siitä, miten tulisi toimia ja kenelle kertoa seksuaalisen häirinnän tilanteista. Vastaajista 93 % oli sitä mieltä, että yhteisille toimintaohjeille olisi tarvetta. The purpose of this bachelor´s thesis was to investigate nursing students' experiences of sexual harassment during clinical placement. The study aimed to assess the prevalence of sexual harassment among nursing students, how students respond to such situations and whether there are clear guidelines for handling these situations. The research provided insights that can be used to develop nursing education in the future.
The target group for this bachelor´s thesis consisted of nursing students from a specific university of applied sciences who had experience in clinical placement. The study employed a quantitative research approach and data were collected through a questionnaire. A total of 44 students participated in the survey and 59% of them had experienced sexual harassment during clinical placement.
The research findings show that verbal harassment was the most common form of sexual harassment and most often harassment was experienced by patients. Of the respondents 63% reported about the harassment to someone, usually to a fellow student. Of the respondents 37% left their experience unreported and the most common reason was that the act was not considered serious. The students did not have enough knowledge on how to respond to and whome to report incidents of sexual harassment. Of the respondents 93% felt that there was a need for common guidelines.
Opinnäytetyön kohderyhmänä toimi erään ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijat, joilla oli kokemusta työharjoitteluista. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen ja aineiston keruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella. Kyselyyn vastasi yhteensä 44 opiskelijaa, joista 59 % oli kokenut seksuaalista häirintää harjoitteluiden aikana.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että sairaanhoitajaopiskelijat kokevat seksuaalista häirintää työharjoitteluissa. Tuloksista käy ilmi, että sanallinen häirintä oli yleisin seksuaalisen häirinnän muoto ja useimmiten häirintää koettiin potilaiden taholta. 63 % vastaajista kertoi häirinnästä jollekin, useimmiten opiskelukaverille. 37 % vastaajista jätti kokemuksestaan kertomatta ja yleisimmäksi syyksi ilmoitettiin se, ettei tekoa pidetty vakavana. Opiskelijoilla oli huono tietämys siitä, miten tulisi toimia ja kenelle kertoa seksuaalisen häirinnän tilanteista. Vastaajista 93 % oli sitä mieltä, että yhteisille toimintaohjeille olisi tarvetta.
The target group for this bachelor´s thesis consisted of nursing students from a specific university of applied sciences who had experience in clinical placement. The study employed a quantitative research approach and data were collected through a questionnaire. A total of 44 students participated in the survey and 59% of them had experienced sexual harassment during clinical placement.
The research findings show that verbal harassment was the most common form of sexual harassment and most often harassment was experienced by patients. Of the respondents 63% reported about the harassment to someone, usually to a fellow student. Of the respondents 37% left their experience unreported and the most common reason was that the act was not considered serious. The students did not have enough knowledge on how to respond to and whome to report incidents of sexual harassment. Of the respondents 93% felt that there was a need for common guidelines.