Johdon ja henkilöstön näkemyksiä onnistuneesta työpäiväkokemuksesta
Luomas, Emilia (2023)
Luomas, Emilia
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112832348
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112832348
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tutkii johtoportaan ja muun henkilöstön näkemyksiä onnistuneesta työpäiväkokemuksesta. Onnistuneen työpäiväkokemuksen näkemyksiä ja siihen vaikuttavia tekijöitä selvitetään aiheen kirjallisuuden, muun lähdemateriaalin sekä opinnäytetyön yhteydessä teetettyjen tutkimuksien avulla. Tämä opinnäytetyö tehdään toimeksiantona Suomessa toimivalle hotelliketjulle Primehotels Oy:lle. Työpäiväkokemus käsitteenä on vasta vähän tutkittu, ja täten tämä opinnäytetyö koostaa käsityksen kokonaisvaltaisesta työpäiväkokemuksesta työhyvinvointiin liittyvien aihealueiden avulla. Näitä aihealueita ovat työntekijäkokemus, työntekijäymmärrys, henkilöstöjohtaminen, yrityskulttuuri, työtehtävät ja työyhteisö sekä tunteet ja psykologinen pääoma.
Tässä työssä näkemyksiä onnistuneesta työpäiväkokemusta tutkitaan kolmen eri näkökulman avulla, joita ovat motivaatio, työn kuormittavuus sekä tavoitteellisuus. Opinnäytetyön tutkimukset toteutettiin kvantitatiivisen tutkimuksen menetelmin kyselylomaketutkimuksena, ja niitä teetettiin kaksi. Tutkimukset käsittelivät keskenään samoja aihealueita, mutta toinen teetettiin kohdeyrityksen johtoportaalle, ja toinen muulle henkilöstölle. Tutkimuksien tavoitteena oli selvittää koko henkilöstön näkemyksiä työpäiväkokemuksen onnistumista vahvistavista sekä heikentävistä tekijöistä. Lopputulemana toimeksiantaja saa tietoa työpäiväkokemuksen onnistumisen nykytilasta, ja kehitysehdotuksia sen parantamiseen sekä ylläpitoon.
Tutkimukset toteutettiin anonyymina kyselylomakkeena, jonka vastausten perusteella vastaajan tunnistaminen ei ole mahdollista. Tutkimukset jaettiin jokaiselle organisaatiossa työskentelevälle henkilölle. Kyselyt toteutettiin marraskuussa 2023. Henkilöstön tutkimuksen vastausprosentti oli 10 % ja puolestaan johdon tutkimuksen vastausprosentti oli 67 %. Tutkimuksien tuloksena korostui, että työpäiväkokemus kohdeyrityksessä on pääpuolin onnistunut. Johdon ja muun henkilöstön näkemyksissä oli jonkin verran hajontaa, mutta pääosin tahot linjasivat samoin tutkimuksien aihealueista. Tutkimustuloksien perusteella luodut kehitysehdotukset keskittyvät pääsääntöisesti jatkuvaan perehdytykseen, organisaatiokulttuurin parantamiseen, tiedonkulun edistämiseen sekä avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen työyhteisössä.
Tässä työssä näkemyksiä onnistuneesta työpäiväkokemusta tutkitaan kolmen eri näkökulman avulla, joita ovat motivaatio, työn kuormittavuus sekä tavoitteellisuus. Opinnäytetyön tutkimukset toteutettiin kvantitatiivisen tutkimuksen menetelmin kyselylomaketutkimuksena, ja niitä teetettiin kaksi. Tutkimukset käsittelivät keskenään samoja aihealueita, mutta toinen teetettiin kohdeyrityksen johtoportaalle, ja toinen muulle henkilöstölle. Tutkimuksien tavoitteena oli selvittää koko henkilöstön näkemyksiä työpäiväkokemuksen onnistumista vahvistavista sekä heikentävistä tekijöistä. Lopputulemana toimeksiantaja saa tietoa työpäiväkokemuksen onnistumisen nykytilasta, ja kehitysehdotuksia sen parantamiseen sekä ylläpitoon.
Tutkimukset toteutettiin anonyymina kyselylomakkeena, jonka vastausten perusteella vastaajan tunnistaminen ei ole mahdollista. Tutkimukset jaettiin jokaiselle organisaatiossa työskentelevälle henkilölle. Kyselyt toteutettiin marraskuussa 2023. Henkilöstön tutkimuksen vastausprosentti oli 10 % ja puolestaan johdon tutkimuksen vastausprosentti oli 67 %. Tutkimuksien tuloksena korostui, että työpäiväkokemus kohdeyrityksessä on pääpuolin onnistunut. Johdon ja muun henkilöstön näkemyksissä oli jonkin verran hajontaa, mutta pääosin tahot linjasivat samoin tutkimuksien aihealueista. Tutkimustuloksien perusteella luodut kehitysehdotukset keskittyvät pääsääntöisesti jatkuvaan perehdytykseen, organisaatiokulttuurin parantamiseen, tiedonkulun edistämiseen sekä avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen työyhteisössä.