Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus : työhönvalmentajien kokemuksia valmentamisesta ja työmenetelmistä

Abstract

Mielenterveyden häiriöitä sairastavien työllistyminen on noussut kansallisesti tärkeäksi kehittämiskohteeksi ja opinnäytetyön aihe valikoituikin aiheen ajankohtaisuuden perusteella. Yleisempiin työllistymistä edistäviin palveluihin kuuluu ammatillinen kuntoutus, johon kuuluu yhtenä osana työhönvalmennus.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia työhönvalmentajien kokemuksia mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksesta. Tavoitteena oli tuottaa kehittämissuunnitelma aineistosta nousseista tarpeista työhönvalmennuksessa käytettävistä työmenetelmistä sekä työhönvalmentajien osaamisesta. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin teemahaastatteluina, haastatellen kuutta kolmannen sektorin ammatillisen kuntoutuksen työhönvalmentajaa. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.

Työhönvalmentajat toivat esiin, että mielenterveyskuntoutujan työhönvalmennus vaihtelevat riippuen asiakkaasta ja tämän haasteista. Mielenterveyshäiriöt oireilevat eri tavalla ja niillä on omat erityispiirteensä, jotka vaikuttavat minkälaisia tavoitteita kuntoutujalle asetetaan sekä minkälaiseen työhön kuntoutuja on sopiva. Mielenterveyskuntoutujan valmennuksessa täytyy ottaa laaja-alaisesti huomioon kuntoutujan kyvyt, jaksaminen sekä motivaatio. Kuntoutujan diagnoosien merkitys valmennuksessa jakautui työhönvalmentajien kesken. Osa työhönvalmentajista piti tärkeänä tietona mitkä ovat kuntoutujan diagnoosit, mutta toiset työhönvalmentajat halusivat lähteä etenemään ilman diagnoosien tuomaa ennakkoasetelmaa.

Työhönvalmentajien käyttämät työtavat ja menetelmät erosivat toisistaan. Melkein kaikki työhönvalmentajat käyttävät erityyppisiä menetelmiä ja niiden yhdistelmiä. Mitään yhteistä jokaisen kuntoutujan kohdalla käytettävää menetelmää ei tunnistettu, pois lukien Kelan määrittelemät lomakkeet ja kaavakkeet. Työhönvalmentajien koulutus ja työkokemus on hyvin moniammatillinen, eikä tiettyä koulutustaustaa löytynyt. Suurin osa työhönvalmentajista kuitenkin oli sitä mieltä, että sosiaali- ja terveysalan koulutus on työhönvalmennuksessa tehokkain.

Koulutusta kaivattiin palvelukentän ja työllisyydenohjauksen prosesseista. Mielenterveyshäiriöistä kaivattiin sekä menetelmällistä että osaamiseen liittyvää koulutusta. Tämän opinnäytetyön kehittämissuunnitelma laadittiin työhönvalmentajien työn kehittämisen pohjaksi.

The employment of individuals with mental health disorders has become a nationally important focus for development, and the thesis topic was chosen based on the current relevance of the issue. Common services promoting employment include vocational rehabilitation, which encompasses job coaching as one component.

The purpose of the thesis was to explore job coaches' experiences in coaching individuals with mental health rehabilitation needs. The goal was to produce a development plan based on the identified needs in the work methods used in coaching and the expertise of the job coaches.

The thesis was conducted as a qualitative study, collecting data through thematic interviews with six job coaches in the third sector of vocational rehabilitation. The data were analyzed using content analysis.

According to the job coaches, the key aspects in coaching individuals with mental health rehabilitation needs are the consideration of individuality and support for endurance. Not all job coaches approach coaching with a focus on diagnosis, while others consider it important to take it into account from the beginning. Job coaches tailor their work methods to suit their own style and the individual being coached.

The job coaches expressed a need for training on mental health disorders, as well as on service and employment guidance processes. The development plan outlined in the thesis serves as a basis for improving the work of job coaches.