ISBAR-menetelmän mukaisen raportoinnin toteutuminen valvontaosastolla
Lähteenmäki, Anni (2023)
Lähteenmäki, Anni
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112932520
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112932520
Tiivistelmä
Terveydenhuollossa tiedonkulun haasteet ovat osana noin 65–70 prosentissa kaikista haittatapahtumista. Erityisen riskialtis tapahtuma tärkeän potilastiedon välittymisen kannalta on työvuorojen vaihteessa tapahtuva potilaan hoitovastuun vaihto. Hoitovastuun vaihtoraportilla on tarkoitus siirtää potilaan hoidon jatkuvuuden kannalta kaikki olennainen tieto seuraavalle potilaasta vastuussa olevalle hoitajalle. Raportoinnin avuksi on kehitetty strukturoituja työkaluja, joista yksi on ISBAR-raportointimenetelmä. Se muodostuu sanoista Identify (tunnista), Situation (tilanne), Background (tausta), Assessment (nykytila) sekä Recommendation (toimintaehdotus). Jokainen näistä osa-alueista sisältää vaiheita, jotka raportilla tulee käydä läpi.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli arvioida ISBAR-menetelmän toteutumista hoitovastuun siirtävissä raporteissa valvontaosastolla. Tavoitteena oli tuottaa tietoa ISBAR-menetelmän käytön nykytilasta kohdeosastolla ja näin ehkäistä virheitä potilastietojen siirtymisessä hoitovastuun siirtävissä raporteissa.
Opinnäytetyö toteutettiin havainnointitutkimuksena. Aineisto kerättiin käyttämällä strukturoitua havainnointia. Havainnointeja tehtiin yhteensä 30 yhdellä valvontaosastolla, yhteensä yhdeksän päivän aikana, touko-kesäkuussa 2023. Havainnointeja toteutti kaksi siihen koulutettua henkilöä. Opinnäytetyössä havainnoitiin vuoronvaihto- ja siirtoraportteja, kun potilas siirtyi valvontaosastolta jatkohoitoon. Havainnoiduista raporteista (n = 30) vuoronvaihtoraportteja oli 27 ja siirtoraportteja kolme. Havainnointien aikana täytettiin paperista lomaketta, josta aineisto siirrettiin sähköiseen muotoon. Aineisto analysoitiin tilastollisesti IBM SPSS 29.0 ja Microsoft Excel O365-ohjelmilla. Aineisto kuvattiin frekvenssien ja prosenttien avulla.
Tulosten mukaan raportointi toteutui alle puolessa havainnoiduista raportointitilanteista ISBAR-menetelmän mukaisesti (43 %, n = 13). ISBAR-menetelmän mukaan raportoiduissa raporteissa tuotiin enemmän muuttujia esiin lähes kaikilla osa-alueilla. Poikkeuksena tästä kohta Identify (tunnista), joka toteutui keskimäärin paremmin niissä raporteissa, jotka eivät noudattaneet ISBAR-menetelmää. ISBAR-menetelmän mukaan raportoiduissa raporteissa eniten puutteita oli osa-alueella Assessment (nykytila), joka oli myös sisällöltään laajin osa-alue. Ne raportit, jotka annettiin ilman keskeytystä, noudattivat paremmin ISBAR-menetelmän mukaista raportointia (54 %, n = 7). Ne raportit, jotka noudattivat ISBAR-menetelmän mukaista raportointia, kestivät keskimäärin 6,3 minuuttia.
Johtopäätöksenä voidaan todeta ISBAR-menetelmän parantavan raportointia. ISBAR-menetelmä lisää useamman muuttujan esiin tuomista raportilla. Tulosten perusteella voidaan lisätä ymmärrystä raportoinnin nykytilanteesta kohdeosastolla. Tuloksia ei voida yleistää koskemaan kaikkia raportointitilanteita pienen otoskoon vuoksi.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli arvioida ISBAR-menetelmän toteutumista hoitovastuun siirtävissä raporteissa valvontaosastolla. Tavoitteena oli tuottaa tietoa ISBAR-menetelmän käytön nykytilasta kohdeosastolla ja näin ehkäistä virheitä potilastietojen siirtymisessä hoitovastuun siirtävissä raporteissa.
Opinnäytetyö toteutettiin havainnointitutkimuksena. Aineisto kerättiin käyttämällä strukturoitua havainnointia. Havainnointeja tehtiin yhteensä 30 yhdellä valvontaosastolla, yhteensä yhdeksän päivän aikana, touko-kesäkuussa 2023. Havainnointeja toteutti kaksi siihen koulutettua henkilöä. Opinnäytetyössä havainnoitiin vuoronvaihto- ja siirtoraportteja, kun potilas siirtyi valvontaosastolta jatkohoitoon. Havainnoiduista raporteista (n = 30) vuoronvaihtoraportteja oli 27 ja siirtoraportteja kolme. Havainnointien aikana täytettiin paperista lomaketta, josta aineisto siirrettiin sähköiseen muotoon. Aineisto analysoitiin tilastollisesti IBM SPSS 29.0 ja Microsoft Excel O365-ohjelmilla. Aineisto kuvattiin frekvenssien ja prosenttien avulla.
Tulosten mukaan raportointi toteutui alle puolessa havainnoiduista raportointitilanteista ISBAR-menetelmän mukaisesti (43 %, n = 13). ISBAR-menetelmän mukaan raportoiduissa raporteissa tuotiin enemmän muuttujia esiin lähes kaikilla osa-alueilla. Poikkeuksena tästä kohta Identify (tunnista), joka toteutui keskimäärin paremmin niissä raporteissa, jotka eivät noudattaneet ISBAR-menetelmää. ISBAR-menetelmän mukaan raportoiduissa raporteissa eniten puutteita oli osa-alueella Assessment (nykytila), joka oli myös sisällöltään laajin osa-alue. Ne raportit, jotka annettiin ilman keskeytystä, noudattivat paremmin ISBAR-menetelmän mukaista raportointia (54 %, n = 7). Ne raportit, jotka noudattivat ISBAR-menetelmän mukaista raportointia, kestivät keskimäärin 6,3 minuuttia.
Johtopäätöksenä voidaan todeta ISBAR-menetelmän parantavan raportointia. ISBAR-menetelmä lisää useamman muuttujan esiin tuomista raportilla. Tulosten perusteella voidaan lisätä ymmärrystä raportoinnin nykytilanteesta kohdeosastolla. Tuloksia ei voida yleistää koskemaan kaikkia raportointitilanteita pienen otoskoon vuoksi.