Synnytysvalmennuksen toimintamallisuositus Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle

Abstract

Covid-19-pandemia pysäytti monia terveysalankin toimintoja Suomessa. Pandemian aikana synnytysvalmennukset toteutettiin useissa terveydenhuollon yksiköissä etäyhteyden avulla ja synnytyssalivierailutkin korvattiin virtuaalisilla käynneillä. Myös tukihenkilön osallistumista raskauden ja synnytyksen aikaisiin käynteihin rajattiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tulosten mukaan synnytyspelkodiagnoosien määrä on noussut tasaisesti ja Covid-19-pandemian jälkeen kasvu on kiihtynyt. Vuonna 2011 synnytyspelkodiagnoosin sai 3 % kaikista synnyttäjistä, ja vuonna 2021 synnytyspelkodiagnoosin saaneita oli jo 11 %. Tutkimusten mukaan synnytyspelon hoidossa synnytysvalmennuksella ja tutkitun tiedon jakamisella on iso rooli.

Opinnäytetyön aihe on lähtöisin työelämätarpeesta. Opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa tutkittuun tietoon ja naislähtöisyyteen perustuva synnytysvalmennuksen toimintamallisuositus Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää aikaisempien tutkimustulosten ja käytännön yhteistyön avulla synnytysvalmennusmalli.

Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena tutkimuksena ja se jaetaan kahteen osaan: raporttiin ja tuotokseen. Opinnäytetyöhön sisältyi yhteistyökokoukset hyvinvointialueen neuvolatyöryhmän kanssa, joissa käsiteltiin alueen synnytysvalmennusten nykytilaa, luotiin katsetta tulevaisuuteen, sekä esitettiin toiveita ja ajatuksia synnytysvalmennusten toteutuksesta. Toiminnallinen kehittäminen tapahtui yhdessä työelämän toimijoiden kanssa tutkittuun teoriatietoon perustuen.

Synnytysvalmennuksen toimintamallisuositus sisältää kuusi osa-aluetta, joita ovat: Tiedon jakaminen lasta odottaville perheille, synnytysvalmennuksen järjestäminen, synnytysvalmennuksen sisältö, synnytyspelon seulonta ja hoito, synnytyssairaalaan ja synnytyksiä hoitavaan kätilöön tutustuminen, sekä yksilöllisten synnytystoiveiden laatiminen yhdessä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.

Opinnäytetyön tuotoksena kehitettyä synnytysvalmennuksen toimintamallisuositusta hyödyntämällä voidaan hyvinvointialueen asiakkaille tarjota tutkittuun tietoon perustuvaa, käytännön yhteistyössä kehitettyä synnytysvalmennusta. Tätä synnytysvalmennusmallia suositellaan hyödynnettäväksi myös muilla hyvinvointialueilla.

The Covid-19 pandemic paused many activities in the Finnish health care sector. During the pandemic, birth classes were provided digitally in many health care facilities and prenatal education hospital visits were replaced by virtual visits. The involvement of support persons during antenatal and postnatal visits was also limited. According to results from the National Institute for Health and Welfare, the number diagnoses of fear of childbirth has been steadily rising, and after the Covid-19 pandemic, the increase has accelerated. In 2011, 3 % of all births were diagnosed with fear of childbirth, and in 2021, 11 %. Research shows that antenatal education and the sharing of researched information play a big role in the management of fear of childbirth.

The topic of the thesis is based on the need from practice. The purpose of the thesis is to produce a model recommendation for birth education for maternity health care units in South Ostrobothnia Welfare Area. The aim of the thesis is to develop a birth education model based on previous research results and practice collaboration.

The thesis was carried out as a functional study, and it is divided into two parts: the report and the output. The thesis included meetings with the Welfare Area Counselling Team to discuss the current state of antenatal education, and to express hopes and ideas for the implementation of antenatal care for the future. The operational development was carried out together, based on a theoretical basis.

There are six topics in the model recommendation for birth education. The six topics are: sharing information for expectant families, organizing childbirth education, the content of childbirth education, screening and treating fear of childbirth, visiting the hospital and a midwife who works there, and developing individualized birth preferences. By utilizing the developed model of antenatal education, the clients of the welfare area can be offered antenatal education based on researched knowledge and refined in practical cooperation. This model can be recommended for use in other welfare areas too.