Työhyvinvoinnin muodostuminen esihenkilöille ja työntekijöille yrityksessä x
Ahtoniemi, Tomas (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112932676
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112932676
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa kohdeyrityksen työhyvinvointia työntekijöiden ja esihenkilöiden osalta. Kartoituksen lisäksi tavoitteena oli tarjota kohdeyritykselle kehitysehdotuksia henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämiseen. Opinnäytetyön pääkysymykseksi määriteltiin kohdeyrityksen henkilöstön työhyvinvoinnin mittaaminen. Hyvinvointia tarkasteltiin opinnäytetyössä yksilön näkökulmasta.
Case tutkimus toteutettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää hyödyntäen verkkokyselynä kohdeyrityksen koko henkilöstölle. Kohdeyrityksen koko oli tutkimuksen toteutuksen aikaan 26 henkeä, joten tutkimuksen kohderyhmänä toimi koko yrityksen henkilökunta. Yrityksessä ei ollut toteutettu aiemmin työhyvinvointikyselyitä, joten suoritettava kysely oli tärkeä toimenpide. Tutkimuksen kysely suoritettiin elokuussa 2023. Kysely koostui väittämistä. Kyselyllä oli tarkoitus kartoittaa henkilöstön työhyvinvoinnin tekijöitä työssä ja työhyvinvoinnin ilmentymiä työpaikalla. Tulokset toimivat työkaluna kohdeyrityksen työhyvinvoinnin kehittämisessä.
Tutkimustulokset on avattu opinnäytetyön ohessa diagrammeja hyödyntäen. Tulosten perusteella voidaan sanoa kohdeyrityksen olevan yleisesti positiivinen työympäristö. Työntekijät tunsivat olevansa arvostettuja työyhteisön jäseniä, jotka ovat sitoutuneita ja tyytyväisiä työhönsä.
Tutkimuksen tuloksia tarkastellessa, nousi esiin erilaisia työhyvinvoinnin osa-alueita, joissa voisi olla kehittämisen varaa. Olennaisia kehittämisen kohteita olivat palautekulttuuri, vaikuttamisen mahdollisuus työntekijöille, yleinen työelämän tasapaino, sekä näkemyserot työntekijöiden ja esihenkilöiden välillä. Näiden pohjalta kohdeyritykselle kehitettiin erilaisia kehitysehdotuksia. Nämä kehitysehdotukset olivat palautekanavien toimivuuden varmistaminen ja palautekulttuurin kehittäminen, henkilöstölle suunnatut yhteiset tapahtumat työajan ulkopuolella, työntekijöiden ylentäminen ja palkitseminen, työhyvinvoinnin mittaaminen sekä henkilöstö ja päällikköpalaverit.
Case tutkimus toteutettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää hyödyntäen verkkokyselynä kohdeyrityksen koko henkilöstölle. Kohdeyrityksen koko oli tutkimuksen toteutuksen aikaan 26 henkeä, joten tutkimuksen kohderyhmänä toimi koko yrityksen henkilökunta. Yrityksessä ei ollut toteutettu aiemmin työhyvinvointikyselyitä, joten suoritettava kysely oli tärkeä toimenpide. Tutkimuksen kysely suoritettiin elokuussa 2023. Kysely koostui väittämistä. Kyselyllä oli tarkoitus kartoittaa henkilöstön työhyvinvoinnin tekijöitä työssä ja työhyvinvoinnin ilmentymiä työpaikalla. Tulokset toimivat työkaluna kohdeyrityksen työhyvinvoinnin kehittämisessä.
Tutkimustulokset on avattu opinnäytetyön ohessa diagrammeja hyödyntäen. Tulosten perusteella voidaan sanoa kohdeyrityksen olevan yleisesti positiivinen työympäristö. Työntekijät tunsivat olevansa arvostettuja työyhteisön jäseniä, jotka ovat sitoutuneita ja tyytyväisiä työhönsä.
Tutkimuksen tuloksia tarkastellessa, nousi esiin erilaisia työhyvinvoinnin osa-alueita, joissa voisi olla kehittämisen varaa. Olennaisia kehittämisen kohteita olivat palautekulttuuri, vaikuttamisen mahdollisuus työntekijöille, yleinen työelämän tasapaino, sekä näkemyserot työntekijöiden ja esihenkilöiden välillä. Näiden pohjalta kohdeyritykselle kehitettiin erilaisia kehitysehdotuksia. Nämä kehitysehdotukset olivat palautekanavien toimivuuden varmistaminen ja palautekulttuurin kehittäminen, henkilöstölle suunnatut yhteiset tapahtumat työajan ulkopuolella, työntekijöiden ylentäminen ja palkitseminen, työhyvinvoinnin mittaaminen sekä henkilöstö ja päällikköpalaverit.