Kuntoutuksen ja kasvatuksen yhteistoiminta lapsen osallistumisen edistämiseksi varhaiskasvatuksen arjessa
Miettinen, Kaisa; Räisänen, Noona (2023)
Miettinen, Kaisa
Räisänen, Noona
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112932816
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112932816
Tiivistelmä
Tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli kuvata toimintaterapeutin ja kasvatuksen henkilöstön yhteistoimintaa lapsen osallistumisen edistämiseksi varhaiskasvatuksen arjessa. Työn toimintaympäristönä oli Helsingin kaupungin varhaiskasvatuksen toimintaterapian pilotti, jossa sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan toimintaterapeutti työskenteli neljässä päiväkodissa elokuusta 2022 toukokuuhun 2023.
Tutkimuksellisessa kehittämistyössä käytettiin laadullisen tutkimuksen lähestymistapaa, ja aineisto kerättiin ryhmämuotoisina puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Kehittämistyön teoreettinen viitekehys ohjasi aineiston keruuta. Ensimmäisen tutkimustehtävän tarkoituksena oli kuvata lasten näkökulmia osallistumisesta varhaiskasvatuksen arjessa, ja tiedontuottajina oli lapsia, joiden osallistumisen edistämiseen yhteistoiminta oli kohdistunut. Toisen tutkimustehtävän tarkoituksena oli kuvata lapsen osallistumista edistävää yhteistoimintaa varhaiskasvatuksen arjessa ammattilaisten näkökulmasta, ja tiedontuottajina oli pilotissa työskennelleet toimintaterapeutti sekä varhaiskasvatuksen henkilökuntaa. Ammattilaisten haastattelut toteutettiin kahdessa eri ryhmässä. Aineistot analysoitiin aineistolähtöisellä sisällön analyysillä.
Tulosten mukaan osallistuminen varhaiskasvatuksen arjessa on lapsista konkreettista tekemistä, kuten leikkimistä ja askartelemista, joka on kivaa ja johon liittyy oppimisen kokemusta ja tunnetta, että on hyvä tekemään asiaa. Lapsen osallistumista edistävää yhteistoimintaa ohjaavat tulosten mukaan kokonaiskuvan muodostaminen varhaiskasvatuksen arjesta, arjen tilanteissa sovitut yhteistoiminnan tavoitteet ja arkeen mukautettu työskentely, ammattilaisten luottamus ja avoimuus toisiaan kohtaan, tiimikaveruus ja lapsen mielenkiinnon kohteet. Yhteistoiminnan keskiössä on lapsen etu. Lapsen osallistumista edistävä yhteistoiminta on toimintaterapeutin asiantuntijuuteen pohjautuvaa tiedon jakamista ja varhaiskasvattajan oppimista, varhaiskasvattajan tukemista, ammattilaisten välistä keskustelua, lapsen havainnointia ja ohjaamista sekä auttamista varhaiskasvatuksen arjessa. Yhteistoiminta ulottuu lasten vanhempiin tiedon jakamisena ja ymmärryksen lisäämisenä. Lapsen osallistuminen varhaiskasvatuksen arjessa edistyy toteuttamalla yhteistoiminnassa osallistumista edistäviä keinoja: muokkaamalla tiloja, huonekaluja ja lapsen toimintaa, käyttämällä apuvälineitä ja kuvatukia, vahvistamalla varhaiskasvatuksen vuorovaikutustekijöitä, käyttämällä osallistumista edistäviä keinoja lasten kanssa, ja sen kautta, että lapsi itse oppii käyttämään osallistumista edistäviä keinoja. Työn tuotoksena syntyi kuvaus toimintaterapeutin ja kasvatuksen henkilöstön yhteistoiminnasta lapsen osallistumisen edistämiseksi varhaiskasvatuksen arjessa.
Tutkimuksellisen kehittämistyön tuloksia voidaan hyödyntää, kun kehitetään toimintaterapeutin ja kasvatuksen henkilöstön yhteistoimintaa työn toimintaympäristössä sekä suuntaviivoina, kun kehitetään kuntoutuksen ja kasvatuksen yhteistoimintaa työn toimintaympäristöä laajemmassa kontekstissa esimerkiksi valtakunnallisesti.
Tutkimuksellisessa kehittämistyössä käytettiin laadullisen tutkimuksen lähestymistapaa, ja aineisto kerättiin ryhmämuotoisina puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Kehittämistyön teoreettinen viitekehys ohjasi aineiston keruuta. Ensimmäisen tutkimustehtävän tarkoituksena oli kuvata lasten näkökulmia osallistumisesta varhaiskasvatuksen arjessa, ja tiedontuottajina oli lapsia, joiden osallistumisen edistämiseen yhteistoiminta oli kohdistunut. Toisen tutkimustehtävän tarkoituksena oli kuvata lapsen osallistumista edistävää yhteistoimintaa varhaiskasvatuksen arjessa ammattilaisten näkökulmasta, ja tiedontuottajina oli pilotissa työskennelleet toimintaterapeutti sekä varhaiskasvatuksen henkilökuntaa. Ammattilaisten haastattelut toteutettiin kahdessa eri ryhmässä. Aineistot analysoitiin aineistolähtöisellä sisällön analyysillä.
Tulosten mukaan osallistuminen varhaiskasvatuksen arjessa on lapsista konkreettista tekemistä, kuten leikkimistä ja askartelemista, joka on kivaa ja johon liittyy oppimisen kokemusta ja tunnetta, että on hyvä tekemään asiaa. Lapsen osallistumista edistävää yhteistoimintaa ohjaavat tulosten mukaan kokonaiskuvan muodostaminen varhaiskasvatuksen arjesta, arjen tilanteissa sovitut yhteistoiminnan tavoitteet ja arkeen mukautettu työskentely, ammattilaisten luottamus ja avoimuus toisiaan kohtaan, tiimikaveruus ja lapsen mielenkiinnon kohteet. Yhteistoiminnan keskiössä on lapsen etu. Lapsen osallistumista edistävä yhteistoiminta on toimintaterapeutin asiantuntijuuteen pohjautuvaa tiedon jakamista ja varhaiskasvattajan oppimista, varhaiskasvattajan tukemista, ammattilaisten välistä keskustelua, lapsen havainnointia ja ohjaamista sekä auttamista varhaiskasvatuksen arjessa. Yhteistoiminta ulottuu lasten vanhempiin tiedon jakamisena ja ymmärryksen lisäämisenä. Lapsen osallistuminen varhaiskasvatuksen arjessa edistyy toteuttamalla yhteistoiminnassa osallistumista edistäviä keinoja: muokkaamalla tiloja, huonekaluja ja lapsen toimintaa, käyttämällä apuvälineitä ja kuvatukia, vahvistamalla varhaiskasvatuksen vuorovaikutustekijöitä, käyttämällä osallistumista edistäviä keinoja lasten kanssa, ja sen kautta, että lapsi itse oppii käyttämään osallistumista edistäviä keinoja. Työn tuotoksena syntyi kuvaus toimintaterapeutin ja kasvatuksen henkilöstön yhteistoiminnasta lapsen osallistumisen edistämiseksi varhaiskasvatuksen arjessa.
Tutkimuksellisen kehittämistyön tuloksia voidaan hyödyntää, kun kehitetään toimintaterapeutin ja kasvatuksen henkilöstön yhteistoimintaa työn toimintaympäristössä sekä suuntaviivoina, kun kehitetään kuntoutuksen ja kasvatuksen yhteistoimintaa työn toimintaympäristöä laajemmassa kontekstissa esimerkiksi valtakunnallisesti.