Ikääntyneen omatoimisuutta vahvistavat kuntoutuskäytännöt päivystysosastolla varhaisen kotiutumisen edistäjänä
Laine, Siiri (2023)
Laine, Siiri
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023113033168
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023113033168
Tiivistelmä
Tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli kehittää ikääntyneiden omatoimisuutta vahvistavia kuntoutuskäytäntöjä varhaisten sairaalasta kotiutumisten edistymiseksi. Tutkimuksellisen kehittämistyön toimintaympäristönä oli Espoon sairaalan päivystysosasto. Työssä käytettiin toimintatutkimuksellista lähestymistapaa. Aineisto kerättiin laadullisia aineistonkeruumenetelmiä hyödyntäen kahdessa vaiheessa. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin teemahaastatteluja ikääntyneille ja yhteiskehittelytyöpajaa ammattilaisille. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Tulosten perusteella ikääntyneiden varhaisia kotiutumisia sairaalasta voidaan edistää kehittämällä nykyisiä sekä ottamalla käyttöön kokonaan uusia omatoimisuutta vahvistavia kuntoutuskäytäntöjä. Tulosten mukaan omatoimisuuden vahvistuminen edellyttää kuntoutuksen suunnitteluun, toteutukseen sekä kotiutuksen järjestämiseen liittyvien kuntoutuskäytäntöjen toimivuutta.
Omatoimisuutta vahvistavina kuntoutuskäytäntöinä kuvautui kotiutumisen suunnittelu hoitojakson alusta alkaen, ikääntyneen myönteinen asenne sekä omaisten osallistuminen koko prosessin läpi. Näiden lisäksi myönteinen vuorovaikutus sekä ikääntyneen mielipiteiden kysyminen ja huomioiminen aina kuntoutuksen suunnittelusta kotiutumisen järjestämiseen asti vahvistavat omatoimisuutta. Tulosten mukaan kuntoutuksen suunnittelussa ikääntyneen yksilöllisen toimintakyvyn selvittäminen, ajankohtaisten tavoitteiden asettaminen ikääntyneen johdolla, tavoitteiden ylös kirjaaminen ja tarvittaessa niiden pilkkominen vahvistavat omatoimisuutta.
Kuntoutuksen toteutusvaiheessa omatoimisuutta tulosten mukaan vahvistaa kuntoutuksen nopea käynnistyminen, omatoimisen ja ohjatun harjoittelun linkittyminen päivittäisiin toimintoihin, yksilöllisyys, aktivoiva ja virikkeellinen ympäristö, ikääntynyttä aktivoiva lääkärinkierto sekä moniammatillista työskentelyä parantavat kirjaamiskäytännöt. Tulosten perusteella kotiutumisen järjestämisessä omatoimisuutta puolestaan vahvistaa ikääntyneen osallistuminen, yksilöllisen toimintakyvyn huomiointi, verkoston yhteistyö, apuvälineiden ja kotipalveluiden järjestäminen, osaston oma kotiutustiimi, kotiutuspassi, koekotiutus ja moniammatillinen kotikäynti osastolta käsin.
Tutkimuksellisen kehittämistyön tuloksia voidaan hyödyntää Espoon sairaalan päivystysosaston lisäksi muilla toiminnaltaan vastaavanlaisilla akuuttiosastoilla ja sovelletusti myös muissa toimintaympäristöissä.
Tulosten perusteella ikääntyneiden varhaisia kotiutumisia sairaalasta voidaan edistää kehittämällä nykyisiä sekä ottamalla käyttöön kokonaan uusia omatoimisuutta vahvistavia kuntoutuskäytäntöjä. Tulosten mukaan omatoimisuuden vahvistuminen edellyttää kuntoutuksen suunnitteluun, toteutukseen sekä kotiutuksen järjestämiseen liittyvien kuntoutuskäytäntöjen toimivuutta.
Omatoimisuutta vahvistavina kuntoutuskäytäntöinä kuvautui kotiutumisen suunnittelu hoitojakson alusta alkaen, ikääntyneen myönteinen asenne sekä omaisten osallistuminen koko prosessin läpi. Näiden lisäksi myönteinen vuorovaikutus sekä ikääntyneen mielipiteiden kysyminen ja huomioiminen aina kuntoutuksen suunnittelusta kotiutumisen järjestämiseen asti vahvistavat omatoimisuutta. Tulosten mukaan kuntoutuksen suunnittelussa ikääntyneen yksilöllisen toimintakyvyn selvittäminen, ajankohtaisten tavoitteiden asettaminen ikääntyneen johdolla, tavoitteiden ylös kirjaaminen ja tarvittaessa niiden pilkkominen vahvistavat omatoimisuutta.
Kuntoutuksen toteutusvaiheessa omatoimisuutta tulosten mukaan vahvistaa kuntoutuksen nopea käynnistyminen, omatoimisen ja ohjatun harjoittelun linkittyminen päivittäisiin toimintoihin, yksilöllisyys, aktivoiva ja virikkeellinen ympäristö, ikääntynyttä aktivoiva lääkärinkierto sekä moniammatillista työskentelyä parantavat kirjaamiskäytännöt. Tulosten perusteella kotiutumisen järjestämisessä omatoimisuutta puolestaan vahvistaa ikääntyneen osallistuminen, yksilöllisen toimintakyvyn huomiointi, verkoston yhteistyö, apuvälineiden ja kotipalveluiden järjestäminen, osaston oma kotiutustiimi, kotiutuspassi, koekotiutus ja moniammatillinen kotikäynti osastolta käsin.
Tutkimuksellisen kehittämistyön tuloksia voidaan hyödyntää Espoon sairaalan päivystysosaston lisäksi muilla toiminnaltaan vastaavanlaisilla akuuttiosastoilla ja sovelletusti myös muissa toimintaympäristöissä.