Ensihoidon kuljettamatta jättämiseen vaikuttaneet tekijät sekä ensihoidon suorittama palveluohjaus ja terveysneuvonta : tutkimus potilaan kuljettamatta jättämisestä ja tehtävällä suoritetusta terveysneuvonnasta Lapin hyvinvointialueen Lounaisella alueella

Abstract

Ensihoitopalvelun tarkoituksenmukaisen toiminnan ylläpitämiseksi ja edistämiseksi on mielekästä, ettei kaikkia ensihoidon kohtaamia potilaita kuljeteta jatkohoitoon, vaan hoidontarpeen arviointi tehdään kattavasti potilaan kotona ja ammattitaitoiset ensihoitajat arvioivat ambulanssikuljetuksen tarpeen potilaskohtaisesti. Potilaan kuljettamatta jättämisen tulee kuitenkin perustua ajantasaisiin hoito-ohjeisiin, ja päätöksen syntyyn vaikuttaneet seikat tulee kirjata huolellisesti ensihoitokertomukseen niin potilaan turvallisuuden kuin ensihoitajien oikeusturvan takaamiseksi.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet ensihoitajien X-5-päätökseen ensihoitotehtävillä analysoimalla tietoa suoritetuista tutkimuksista ja toteutuneesta potilasohjauksesta X-5- koodilla päätetyillä tehtävillä. Lisäksi saadaan tietoa mahdollisen jatkohoitosuunnitelman tekemisestä sekä potilasohjauksen suorittamisesta tai suorittamatta jättämisestä. Tavoitteenamme on, että työstämme saatuja tuloksia voidaan hyödyntää ensihoitopalvelun sekä ensihoitajien toiminnan kriittisessä tarkastelussa sekä mahdollisesti jopa kehittää ensihoitojärjestelmän tehokkuutta, potilasturvallisuutta, palveluohjausta ja ensihoitajien toiminnan oikeellisuutta.

Tutkimusaineistona analysoitiin 100, X-5-koodiin päättynyttä ensihoitokertomusta tehtyjen tutkimusten sekä annetun terveysneuvonnan suhteen sähköisestä kirjausjärjestelmästä Lapin hyvinvointialueen Lounaiselta alueelta.

Tämän tutkimuksen mukaan tutkimusaikavälillä yhdellekään potilaalle ei suoritettu kaikkia ABCDE-mallin mukaisia tutkimuksia. Tutkimusten suorittamisessa oli hajontaa, ja keskimäärin tutkimuksista oli suoritettu 57 %. Eniten puutteita oli hengitysäänten kuuntelussa ja neurologisen statuksen määrittämisessä sekä turvotusten arvioinnissa. ABCDE-mallin mukaisten tutkimusten suorittamisjärjestyksen arviointi ei tässä tutkimuksessa onnistunut, mikä osaltaan heikensi tutkimuksen luotettavuutta. Merkittävästi eniten X-5-koodiin päättyneitä tehtäviä oli tullut hätäkeskuksesta koodilla 774 eli heikentynyt yleistila. Merlot Medin kotiinjättämisosiota oli täytetty suurella osalla tehtävistä. Kuitenkin vain 23 % kotiin jääneistä oli saanut kirjallisia kotihoito-ohjeita ja vain 6 % oli saanut jonkinlaista terveysneuvontaa. Annettujen kotihoito-ohjeiden sisältö vaihteli paljon. Yleisin annettu ohje oli särky- tai kuumelääkkeen ottaminen tarvittaessa. Merkittävässä osassa tehtäviä kotihoito-ohjeet oli merkitty Merlot Medin kotiinjättämisosioon annetuiksi, vaikka kirjallisia kotihoito-ohjeita löytyi vain alle neljäsosasta ensihoitokertomuksia.