Teho-osaston potilaspäiväkirjan merkitys potilaille ja hoitajille

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää potilaspäiväkirjan merkitystä potilaille ja hoitajille. Hoitajien osuudessa keskityttiin enemmän heidän tuntemuksiinsa potilaiden saamista hyödyistä ja heidän omiin kirjoituskokemuksiinsa. Työ tehtiin Vaasan keskussairaalan teho-osastolle. Tutkimusaineisto kerättiin tammikuussa 2014 puolistrukturoiduilla kyselylomakkeilla. Aineiston kvalitatiiviset osuudet analysoitiin sisällönanalyysillä ja kvantita-tiivinen osuus IBM SPSS Statistics -ohjelmistolla. Vastausprosentti potilaiden kohdalla oli 93 % ja hoitajien kohdalla 84 %. Suurin osa potilaista oli kärsinyt epäselvistä muistikuvista tehohoitoajalta. Painajaisia potilailla oli ollut tehohoidon aikana ja sen jälkeen. Potilaiden mielestä potilaspäiväkirja oli selkeyttänyt tehohoidon aikaisia tapahtumia ja auttanut painajaisten käsittelyssä sekä kiinnipääsyssä normaaliin elämään. Kaksikielisessä hoitoympäristössä hoitajat kokivat potilaan omalla äidinkielellä kirjoittamisen vaikeaksi, mutta muuten kirjoittaminen koettiin helpoksi. Kirjoittamiseen toivottiin enemmän aktiivisuutta. Hoitajat olivat potilaspäiväkirjasta sitä mieltä, että se auttaa potilaita kuntoutumisessa, toimii muistin apuvälineenä ja sairausajan käsittely helpottuu. Tutkimuksen tulokset varmistavat, että potilaspäiväkirja hyödyttää potilaita ja sen käyttöä kannattaa jatkaa Vaasan tehohoito-osastolla. Tulosten perusteella osasto voi kehittää potilaspäiväkirjan käyttöä ja kannustaa hoitajien sen kirjoittamiseen.

The aim of this study was to find out the meaning of an ICU diary for the patients and the nurses. The part that is focused on the nurses concentrated on their thoughts of how the patients benefit from this diary and also on their own writing experiences. This study was carried out for the intensive care unit of Vaasa Central Hospital.

The study material was gathered in January 2014 using semi-structured questionnaires. The qualitative parts were analyzed using content analysis and the quantitative parts using IBM SPSS Statistics. The response rate was 93 % in the patient questionnaire and 84 % in the nurse questionnaire.

Most of the patients had suffered from vague recollections of the time spent in the ICU and they had had nightmares during and after the stay. The patients thought that the patient diary had clarified their recollections of the ICU stay and also helped dealing with nightmares and returning into their normal lives.

In the bilingual nursing environment nurses found it difficult to write in the patient’s mother tongue. In other respect writing was experienced as an easy task but nurses hoped for a higher amount of participation in it. The nurses’ opinion of the patient diary was that it helps patients in their recovery, functions as a memory aid and helps processing the ICU stay.

The study results show that the patient diary benefits the patients and its use should be continued in the intensive care unit in Vaasa. Based on the results the intensive care unit can develop the use of patient diaries and encourage nurses to write them.