Sävellajiajattelun korostaminen pop/jazz-musiikin teoriaopetuksessa : metodi ja työtavat V7 asteen rikastuttamiseksi

Abstract

Opinnäytetyöni aihe sävellajiajattelua korostavasta teoriaopetuksesta perustuu havaintooni teoriaoppilaiden usein puutteellisesta sävellajien hallitsemisesta. Tämä paljastuu kun harmoniassa siirrytään käsittelemään sävellajien ulkopuolisia ilmiöitä. Tutkimusasetelmana toimii laadullinen tapaustutkimus ja siinä suorittamani opetuskokeilu, johon osallistui neljä teoriaoppilasta. Opetuskokeilussa tutkin itse valmistamani opetusmateriaalin toimivuutta teoria-aiheiden opettamisessa. Näiden teoria-aiheiden perustana toimii V7–I -purkaus, josta jokainen opetettava ilmiö on johdettavissa. Nämä aiheet sisältyvät myös metodiini V7 asteen reharmonisoimiseksi.

Tutkimusmenetelmänä toimi ammattikäytännön tutkimus (practitioner research). Tutkimusaineiston kerääminen perustuu omiin huomioihini sekä puolistrukturoituihin teemahaastatteluihin osana opetuskokeilua. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla, ja pääteemoiksi muodostuivat oppilaiden osoittama diatonisen ja nondiatonisen maailman hallitseminen sekä miten tässä taidossa kehittyminen oli havaittavissa. Opetustilanteet tapahtuivat konstruktivistisessa viitekehyksessä ja opetuksessa havainnoin Vygotskin lähikehityksen vyöhykkeen toteutumista pedagogiikassani.

Tuloksissa paljastui opetuskokeilun onnistuminen, eli opetusmateriaalini osoittautui hyödylliseksi ja oppilaiden sävellajiajattelussa oli havaittavissa kehittymistä, joskin tasoltaan eriävää. Eroihin liittyi mm. oppilaiden erilainen käsitys kunkin teoria-aiheen merkityksestä heidän omassa muusikkoudessaan.

Opinnäytetyöni tarjoaa sekä metodin että työtavat haastavampien nondiatonisten harmoniailmiöiden hallitsemiseksi. Se soveltuu itsenäiseen opiskeluun ja tarjoaa myös musiikinteorian opettajille näkökulmia aiheiden opettamiseksi.

The topic of my Master’s project was inspired by my own observations on how theory students often lack the skills to truly understand tonal key centers in music. This shortcoming reveals itself especially when dealing with non-diatonic harmony. The framework for my research design is a qualitative study, within which a teaching experiment was performed between me and four theory students. The teaching materials are all prepared by me, and the goal is to study how effective they are in teaching the chosen theory subjects. The basis for all these subjects is the V7–I resolution, from which all subsequent phenomena can be derived. They also comprise my method for the reharmonization of the V7 chord degree.

The main research method for my Master’s project is practitioner research. During the teaching experiment, research data was collected via both my own observations and semi-structured theme interviews. The main themes that form the basis of the analysis are students’ capability to operate between diatonic and non-diatonic harmony and how the increased knowledge can be discerned. The performed tuition occurs within constructivist framework, and I study the occurrence of the Zone of Proximal Development by Vygotsky in my teaching.

Results suggest that the teaching experiment was a success. My original teaching materials proved to be beneficial, and the understanding of tonal key centers showed improvement although it diverged between the students. These differences could be addressed, for example, on how relevant the students viewed the theory subjects to be in correlation to their own musicianship.

My Master’s project offers a method for understanding advanced nondiatonic phenomena in harmony and ways to incorporate it in tuition. It is suited for self-study but also provides a viewpoint for theory teachers on how to teach these subjects.