Raskauden aikaisen alkoholin käytön puheeksi ottaminen äitiysneuvolassa
Peltola, Elisa; Paulamäki, Emmi (2014)
Peltola, Elisa
Paulamäki, Emmi
Vaasan ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014102915056
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014102915056
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla raskaudenaikaisen alkoholinkäytön puheeksi ottamista äitiysneuvolassa. Tavoitteena oli tukea varhaista puuttumista naisen alkoholin käyttöön, edesauttaa syntyvän lapsen normaalia kasvua ja kehitystä sekä edistää koko perheen hyvinvointia. Tutkimukseen osallistui 7 terveydenhoitajaa Vaasan alueen äitiysneuvoloista.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja. Haastattelutilanteet olivat keskustelunomaisia, eikä niissä ole edetty tietyn kaavan mukaisesti. Tarvittaessa esitettiin tarkentavia lisäkysymyksiä. Haastatteluaineisto analysoitiin sisällön analyysillä.
Tutkimuksessa selvisi, että raskaudenaikainen alkoholinkäyttö otetaan puheeksi jo ensimmäisellä neuvolakäynnillä käyttäen apuna AUDIT-lomaketta sekä HAL- kaavaketta. Puheeksi ottamista ei koeta äitiysneuvoloissa vaikeana, vaan se sisäl-lytetään yhdeksi aiheeksi muiden joukossa. Haasteena pidettiin äidin mahdollista käytön määrän kaunistelua, sillä mikään ei velvoita äitiä kertomaan totuudenmukaisesti raskauden aikaisesta alkoholin käytöstä. Vaikka alkoholin käyttöä käsitellään äitiysneuvolassa jokaisen raskaana olevan naisen kohdalla, tutkimustuloksista voidaan kuitenkin todeta, että käyntien aikana kaikkien äitien totuudenmukainen alkoholin käyttö ei kuitenkaan tule esille.
Jatkotutkimusaiheena voitaisiin tarkastella isän runsaaseen alkoholinkäyttöön puuttumista äidin raskauden aikana. Mielenkiintoista olisi myös tutkia raskaudenaikaisen huumeidenkäytön puheeksi ottamista ja hoitoon ohjaamista äitiysneuvoloissa. Hyvä jatkotutkimusaihe voisi käsitellä myös moniongelmaisen perheen tunnistamista sekä tukemista raskauden aikana.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja. Haastattelutilanteet olivat keskustelunomaisia, eikä niissä ole edetty tietyn kaavan mukaisesti. Tarvittaessa esitettiin tarkentavia lisäkysymyksiä. Haastatteluaineisto analysoitiin sisällön analyysillä.
Tutkimuksessa selvisi, että raskaudenaikainen alkoholinkäyttö otetaan puheeksi jo ensimmäisellä neuvolakäynnillä käyttäen apuna AUDIT-lomaketta sekä HAL- kaavaketta. Puheeksi ottamista ei koeta äitiysneuvoloissa vaikeana, vaan se sisäl-lytetään yhdeksi aiheeksi muiden joukossa. Haasteena pidettiin äidin mahdollista käytön määrän kaunistelua, sillä mikään ei velvoita äitiä kertomaan totuudenmukaisesti raskauden aikaisesta alkoholin käytöstä. Vaikka alkoholin käyttöä käsitellään äitiysneuvolassa jokaisen raskaana olevan naisen kohdalla, tutkimustuloksista voidaan kuitenkin todeta, että käyntien aikana kaikkien äitien totuudenmukainen alkoholin käyttö ei kuitenkaan tule esille.
Jatkotutkimusaiheena voitaisiin tarkastella isän runsaaseen alkoholinkäyttöön puuttumista äidin raskauden aikana. Mielenkiintoista olisi myös tutkia raskaudenaikaisen huumeidenkäytön puheeksi ottamista ja hoitoon ohjaamista äitiysneuvoloissa. Hyvä jatkotutkimusaihe voisi käsitellä myös moniongelmaisen perheen tunnistamista sekä tukemista raskauden aikana.