Tapahtuma-alan muutokset työskentelykulttuurissa pandemia-aikana: Esitys- ja teatteritekninen näkökulma

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan muutoksia työkulttuurissa covid-19-pandemian aikana esitys- ja teatteriteknisellä alalla. Tavoitteena oli selvittää, mitä muutoksia alan toimintaan tuli koronan vuoksi ja miten teatteritekninen henkilöstö on kokenut nämä muutokset. Tarkoituksena oli myös pohtia, jääkö näistä muutoksista osa nykyiseen työkulttuuriin. Opinnäytetyö perustuu korona-aikana tehtyjen uutisten, raporttien ja julkaisujen tulkintaan, sekä kyselytutkimukseen, joka osoitettiin alan toimijoille.

Työstä käy ilmi, että vaikka korona-aika oli tapahtuma-alalla melkoinen kriisi, se aiheutti myös pysyvää hyvää. Alan järjestäytyminen ja yhtenäiset toimintatavat luovat hyvän pohjan alan uudelle kasvulle. Kyselytutkimuksen vastauksista käy ilmi esitysteknisten toimijoiden koulutusmyönteisyys sekä osaamisen päivittämisen ja verkostoitumisen merkitys. Tutkimus osoittaa myös, että vastaajilla on huoli tulevaisuudesta sekä liiallisesta työmäärästä. Näkyvyys medioissa korona-aikana on myös lisännyt alan yleistä tunnettavuutta, ja tapahtuma-ala yleisesti on hyötynyt tästä huomiosta.

Työn lopussa pohditaan, millä keinoin tapahtuma-alalla voitaisiin varautua uusiin mahdollisiin kriiseihin. Tapahtuma-ala on verraten nuori toimiala, mutta kuitenkin elinvoimainen ja kasvu on ollut nopeaa. Pandemia-aika keskeytti alan kasvun kuitenkin totaalisesti. Tämän kasvun käynnistäminen ja ylläpitäminen ovat haaste, johon koko tapahtuma-ala, merkittävässä määrin siis myös tapahtumatekniset toimijat, vastaavat.

Tulokset osoittavat, että kriisi kävi voimakkaana yli tapahtuma-alan, mutta ala on vähitellen toipumassa äkillisistä vaikutuksista, kuten työvoimapulasta ja muuttuvista työskentelyolosuhteista.