Haitalliset lapsuusajan kokemukset : ACE-kokemuksista kysyminen ja traumainformoitu kohtaaminen Mieli ry:n kriisivastaanotolla
Pelkonen, Antti (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120433853
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120433853
Tiivistelmä
Haitalliset lapsuusajan kokemukset ovat tutkimusten mukaan yhteydessä moniin koko elämänkaaren aikana ilmeneviin vakaviin seurauksiin. Tämän vuoksi, vaikka lapsuudenaikaiset haitalliset kokemukset eivät automaattisesti määrää ennalta negatiivisia vaikutuksia, lisäävät ne kuitenkin yksilötasolla huomattavissa määrin riskiä heikentyneeseen elämänlaatuun, heikompaan terveydentilaan ja sosiaaliseen toimintakykyyn, mutta myös ennenaikaiseen kuolemaan.
Seuraukset ulottuvat usein yksilön itsensä lisäksi myös muihin ihmisiin, koska esimerkiksi vanhempien omien haitallisten lapsuusajan kokemusten seuraukset - päihderiippuvuus, mielenterveysongelmat ja lähisuhdeväkivalta muun muassa - aiheuttavat usein haitallisia kokemuksia myös sellaisten vaikutuspiirissä kasvaville lapsille.
Teoriaosuudessa tarkastelen sitä, mitä tarkoitetaan haitallisilla lapsuusajan kokemuksilla, mikä kokemuksia aiheuttaa ja millaisia vaikutuksia niillä on. Tarkastelen myös sitä, millä tavalla resilienssi, sekä niin sanotut positiiviset lapsuusajan kokemukset toimivat haitallisilta lapsuusajan kokemuksilta suojaavina tekijöinä. Teoriaosuuden lopuksi luon katsauksen siihen, mitä on syytä huomioida asiakastyössä ACE-kokemuksiin liittyen sekä minkälaisten hoitomuotojen katsotaan olevan tehokkaimpia.
Opinnäytetyön työelämäkumppania varten suunnatussa käytäntöön soveltamisen osiossa esittelen MIELI ry:n kriisivastaanotolla toimivien vapaaehtoisten ja opiskelijoiden tueksi suunnittelemani diasarjan, joissa paneudun siihen, onko MIELI ry:n tarjoamissa palveluissa, kriisipuhelimessa ja Solmussa-chatissä perusteltua tai ylipäänsä sopivaa kysyä asiakkaalta tämän mahdollisista haitallisista lapsuusajan kokemuksista, ja miten kysyminen olisi syytä tehdä silloin, jos se ylipäänsä on perusteltua ja yhteydenottajan kannalta turvallista.
Seuraukset ulottuvat usein yksilön itsensä lisäksi myös muihin ihmisiin, koska esimerkiksi vanhempien omien haitallisten lapsuusajan kokemusten seuraukset - päihderiippuvuus, mielenterveysongelmat ja lähisuhdeväkivalta muun muassa - aiheuttavat usein haitallisia kokemuksia myös sellaisten vaikutuspiirissä kasvaville lapsille.
Teoriaosuudessa tarkastelen sitä, mitä tarkoitetaan haitallisilla lapsuusajan kokemuksilla, mikä kokemuksia aiheuttaa ja millaisia vaikutuksia niillä on. Tarkastelen myös sitä, millä tavalla resilienssi, sekä niin sanotut positiiviset lapsuusajan kokemukset toimivat haitallisilta lapsuusajan kokemuksilta suojaavina tekijöinä. Teoriaosuuden lopuksi luon katsauksen siihen, mitä on syytä huomioida asiakastyössä ACE-kokemuksiin liittyen sekä minkälaisten hoitomuotojen katsotaan olevan tehokkaimpia.
Opinnäytetyön työelämäkumppania varten suunnatussa käytäntöön soveltamisen osiossa esittelen MIELI ry:n kriisivastaanotolla toimivien vapaaehtoisten ja opiskelijoiden tueksi suunnittelemani diasarjan, joissa paneudun siihen, onko MIELI ry:n tarjoamissa palveluissa, kriisipuhelimessa ja Solmussa-chatissä perusteltua tai ylipäänsä sopivaa kysyä asiakkaalta tämän mahdollisista haitallisista lapsuusajan kokemuksista, ja miten kysyminen olisi syytä tehdä silloin, jos se ylipäänsä on perusteltua ja yhteydenottajan kannalta turvallista.