Taiteilijakirja kokoelmassa: säilyvyys ja käytettävyys : tapaustutkimuksen kohteena Rikhardinkadun kirjaston taiteilijakirjakokoelma

Abstract

Opinnäytetyö perehtyy taiteilijakirjaan taiteen muotona ja käyttöobjektina, keskittyen sen hybridiluonteen tuomiin haasteisiin säilyvyyden ja käytettävyyden konservointieettistä tasapainoa etsittäessä. Tarkastelun kohteeksi nousee myös julkisen kirjastokokoelman potentiaali taiteilijakirjakulttuurin säilyttäjänä ja edistäjänä. Rikhardinkadun kirjaston taiteilijakirjakokoelmaan keskittyvä tapaustutkimus kohdentaa esitetyn tietopohjan pragmaattisiin ratkaisuihin. Tutkimuksen lähtökohtana on ajatus siitä, että kokoelman käytettävyyttä parantamalla voidaan myös tukea sen säilyvyyttä.

Teksti tarjoaa yleiskatsauksen taiteilijakirjan määritelmiin, historiaan, sekä kokoel-manhoidollisiin näkökulmiin, antaen tukea taiteilijakirjan tunnistamiseen ja käsittelyyn. Taiteilijakirjakokoelman sijoittamista julkiseen kirjastokokoelmaan arvioidaan ja foorumin vahvuuksina esitetään sen lähestyttävyys ja pedagogiset mahdollisuudet. Näkökulma vähentää tarvetta taiteilijakirjan eri muotojen jyrkkään erotteluun, avaten mahdollisuuksia kentän eläväisyyttä tukevaan yhteistyöhön. Rikhardinkadun taiteilijakirjakokoelman säilyvyyttä ja käytettävyyttä pyritään edistämään käytännön suosituksin, keskittyen ennaltaehkäisevän konservoinnin mukaisesti kohteiden asianmukaiseen dokumentointiin, säilytykseen, käsittelyyn ja esittämiseen.

Taiteilijakirjan tuomisen konservoinnin kontekstiin toivotaan herättelevän keskustelua sitä ympäröivistä fyysisistä ja teoreettisista haasteista, näin edistäen taidemuodon tunnettuutta, jatkuvuutta ja säilyvyyttä.

This thesis presents the artist’s book as an art form and accessible collection object, exploring the unique challenges its hybrid nature poses for finding a conservation-ethical balance of preservation and access. The role of the public collection as a preserver and promoter of artists’ books is also explored. To illustrate these ideas and focus on pragmatic solutions, a case study was conducted on the Rikhardinkatu Library Artist’s Book Collection in Helsinki, Finland. A starting premise for the study is that improving a collection’s accessibility can simultaneously aid in its preservation.

A review of definitions, history, and existing literature on collections care and conservation is included to aid in the identification and handling of artists’ books. The library’s potential as a pedagogical forum with diverse outreach and engagement is explored, suggesting that housing artists’ books within public libraries alleviates rigid distinctions between different forms of artists’ books, offering an opening for collaboration and cultural vibrancy. Finally, some concrete suggestions for preventive conservation are offered, including documentation, storage, handling, and presentation.

By contextualizing artists’ books within the realm of conservation, this thesis aims to stimulate discourse on their complex physical and theoretical framework, fostering improved awareness, preservation, and continuation of the artist’s book.