Embodied practices in developing empathy skills of social services students
Bäckman, Vera (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120333840
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120333840
Tiivistelmä
Tämä on laadullinen tutkimus, jonka metodologia nousee interpretivistisestä paradigmasta ja fenomenologisesta näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena oli pilotoida sosionomiopiskelijoiden empatiataitojen kehittämiseen suunniteltuja liikkeellisiä työpajoja sekä lisätä ymmärrystä opiskelijoiden kokemuksista näistä työpajoista ja niiden käytettävyydestä asiakastyön suhteen. Tavoitteena oli analysoida ovatko keholliset harjoitteet (kuten tanssi ja liike) soveltuvia sosionomiopiskelijoiden empatiataitojen kehittämiseen. Empatia on keskeinen taito sosiaalialan asiakastyössä, minkä takia opiskelijoiden on tärkeää hankkia tämä taito opintojensa aikana. Fenomenologisesta näkökulmasta kehollisuus on oleellista kokemukselle, joten kehollisia harjoitteita voidaan käyttää empatian kokemuksellisen oppimisen edistämisessä.
Tutkimuskysymys on: Miten kehollisten harjoitteiden työpajoja voidaan käyttää sosionomiopiskelijoiden empatiataitojen kehittämiseen?
Kolme työpajaa, joissa käytettiin kehollisia harjoitteita, järjestettiin Sosionomi AMK- ohjelmassa opiskeleville opiskelijoille pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa ammattikorkeakoulussa. Harjoitteet olivat lähtöisin tanssi-liiketerapiasta. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla ryhmähaastattelulla. Tutkijan omia liike-vastine videoita käytettiin sekä aineiston keruussa että analyysissä. Kokemukset keho-mieli-yhteydestä sekä keho-tietoisuudesta muodostivat yleisimmän teeman tuloksissa ja osallistujat kertoivat parantuneesta tietoisuudesta oman kehon ja asiakkaiden kehollisten merkkien suhteen. Työpajojen empatiaan liittyvät tavoitteet tulivat esiin tarkoituksenmukaisesti osallistujien kokemuksista. Käytetyistä harjoitteista autenttinen liike ja peilausharjoitteet liitettiin selkeimmin empatiaan. Osallistujien reflektio ammattilaisen tunteiden kontrollin tarpeesta sekä omien kokemusten vaikutuksesta empatiaan nosti esiin vastatransferenssin ilmiön. Osallistuneet opiskelijat kokivat kehollisten harjoitteiden työpajat hyödyllisiksi työharjoittelujaksoja ajatellen.
Tutkimuskysymys on: Miten kehollisten harjoitteiden työpajoja voidaan käyttää sosionomiopiskelijoiden empatiataitojen kehittämiseen?
Kolme työpajaa, joissa käytettiin kehollisia harjoitteita, järjestettiin Sosionomi AMK- ohjelmassa opiskeleville opiskelijoille pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa ammattikorkeakoulussa. Harjoitteet olivat lähtöisin tanssi-liiketerapiasta. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla ryhmähaastattelulla. Tutkijan omia liike-vastine videoita käytettiin sekä aineiston keruussa että analyysissä. Kokemukset keho-mieli-yhteydestä sekä keho-tietoisuudesta muodostivat yleisimmän teeman tuloksissa ja osallistujat kertoivat parantuneesta tietoisuudesta oman kehon ja asiakkaiden kehollisten merkkien suhteen. Työpajojen empatiaan liittyvät tavoitteet tulivat esiin tarkoituksenmukaisesti osallistujien kokemuksista. Käytetyistä harjoitteista autenttinen liike ja peilausharjoitteet liitettiin selkeimmin empatiaan. Osallistujien reflektio ammattilaisen tunteiden kontrollin tarpeesta sekä omien kokemusten vaikutuksesta empatiaan nosti esiin vastatransferenssin ilmiön. Osallistuneet opiskelijat kokivat kehollisten harjoitteiden työpajat hyödyllisiksi työharjoittelujaksoja ajatellen.
