Esihenkilöiden etätyön vaikutukset henkiseen työhyvinvointiin
Hannula, Anna (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120534291
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120534291
Tiivistelmä
Koronapandemia valtasi maailman ja sen myötä myös Suomen. Suomi siirtyi poikkeusaikaan maaliskuussa 2020. Tästä alkoi suuri etätyön murros ja työolosuhteet muuttuivat lähes jokaisessa työpaikassa.
Etätyö ei ollut kuulunut monenkaan työntekijän säännölliseen arkeen, mutta pandemia muutti etätyökäytäntöjä varmasti monessakin työpaikassa. Etätyön tekeminen alkoi tulla yleisemmäksi koronapandemian aikana ja sen jälkeen. Etätyön tekemisellä on sekä positiivisia, että negatiivisia vaikutuksia. Tämän työn tavoitteena oli selvittää esihenkilöiden etätyön vaikutukset henkiseen työhyvinvointiin.
Kohdeorganisaatioksi valikoitui Pirkanmaan kunta, jossa on reilu 20 000 asukasta. Esihenkilöitä organisaatiossa on noin 60.
Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella sekä pidettiin ryhmäkeskustelu viidelle esihenkilölle. Tutkimuksen tarkoitus oli saada tehtyä etätyön huoneentaulu vapaa-aikapalveluiden esihenkilöille tukemaan etätyön käytäntöjä.
Teoreettisena viitekehyksenä toimii työhyvinvoinnin eri osa-alueet, etätyöhön liittyvät vaikutukset ja mukaan on otettu työhyvinvoinnin kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä. Tutkimustuloksista käy ilmi, että kohdeorganisaation esihenkilöiden henkinen työhyvinvointi on hyvällä mallilla. Yksi merkittävistä löydöksistä on se, että vastaajista yli 80 prosenttia on tehnyt etätöitä sairaana.
Tutkimuksesta käy ilmi, että etätyötä ja hybridityötä halutaan tehdä, koska etätyön tekeminen vaikuttaa monin eri tavoin henkiseen työhyvinvointiin. Etätyön tekeminen auttoi työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisessa ja mahdollisti rauhallisen työympäristön.
Etätyö ei ollut kuulunut monenkaan työntekijän säännölliseen arkeen, mutta pandemia muutti etätyökäytäntöjä varmasti monessakin työpaikassa. Etätyön tekeminen alkoi tulla yleisemmäksi koronapandemian aikana ja sen jälkeen. Etätyön tekemisellä on sekä positiivisia, että negatiivisia vaikutuksia. Tämän työn tavoitteena oli selvittää esihenkilöiden etätyön vaikutukset henkiseen työhyvinvointiin.
Kohdeorganisaatioksi valikoitui Pirkanmaan kunta, jossa on reilu 20 000 asukasta. Esihenkilöitä organisaatiossa on noin 60.
Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella sekä pidettiin ryhmäkeskustelu viidelle esihenkilölle. Tutkimuksen tarkoitus oli saada tehtyä etätyön huoneentaulu vapaa-aikapalveluiden esihenkilöille tukemaan etätyön käytäntöjä.
Teoreettisena viitekehyksenä toimii työhyvinvoinnin eri osa-alueet, etätyöhön liittyvät vaikutukset ja mukaan on otettu työhyvinvoinnin kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä. Tutkimustuloksista käy ilmi, että kohdeorganisaation esihenkilöiden henkinen työhyvinvointi on hyvällä mallilla. Yksi merkittävistä löydöksistä on se, että vastaajista yli 80 prosenttia on tehnyt etätöitä sairaana.
Tutkimuksesta käy ilmi, että etätyötä ja hybridityötä halutaan tehdä, koska etätyön tekeminen vaikuttaa monin eri tavoin henkiseen työhyvinvointiin. Etätyön tekeminen auttoi työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisessa ja mahdollisti rauhallisen työympäristön.