Covid-19-pandemia muutosjohtamisen haasteena urheiluseuroissa
Haverinen, Severi (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120534338
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120534338
Tiivistelmä
Opinnäytetyö selvitti yllättävän ja merkittävän muutoksen vaikutuksia urheiluseuran käytäntöihin ja johtamiseen. Taustana on COVID-19-pandemian aiheuttama maailmanlaajuinen kriisi, jolla oli erityisen vakava vaikutus urheiluseuroihin. Tarkoituksena oli selvittää, miten yllättävä muutos seuroissa koettiin, miten muutosta johdettiin, millaisia uusia toimintoja otettiin käyttöön ja mikä oli pandemian kokonaisvaikutus seuran toimintaan.
Opinnäytetyössä tutustuttiin tärkeimpiin muutosjohtamisen teorioihin, COVID-19-pandemian yleisiin vaikutuksiin sekä urheiluseuratoimintaan, sen erityispiirteisiin ja käynnissä oleviin muutoksiin. Muutosjohtamisen teorioista nostettiin esiin Kotterin muutosjohtaminen, kompleksisuus ja pirullisten ongelmien ratkaisumalli, kriisijohtaminen ja -viestintä sekä muutosvastarinta. Tutkimusmenetelmäksi valittiin kvalitatiivinen tutkimus. Aineisto kerättiin haastattelemalla kahden omassa joukkuelajissaan korkeimmalla sarjatasolla kilpailevan urheiluseuran edustajaa.
Tutkimus tuo esiin muutosjohtamisteorioiden haasteita. Koska perinteiset muutosjohtamisen opit on luotu vakaaseen toimintaympäristöön, jossa muutosta voi itse hallita, ne eivät välttämättä toimi äkillisessä kriisissä. Kokemus COVID-19-pandemiasta viittaa siihen, että vaikeasti ennakoitavassa ja jatkuvasti muuttuvassa tilanteessa kompleksinen ajattelu tukee johtamista selvästi paremmin. Erityisesti pirullisten ongelmien ratkaisumalli, jossa päätöksiä tehdään koko muutosprosessin ajan, on hyödyksi kriisin aikana. Aineiston rajallisuus antaa mahdollisuuden vain suuntaa antaviin johtopäätöksiin, mutta tuloksissa tuli vahvasti esiin kyky löytää kokonaan uusia ratkaisuja, mahdollisuus nopeisiin päätöksiin sekä erityisesti ajantasaisen ja monikanavaisen viestinnän merkitys. Kriisi oli vaikea, mutta kokonaisuutena sillä oli myös positiivisia, toimintaa tehostaneita vaikutuksia. Laajempi jatkotutkimus COVID-19-pandemian aiheuttamista muutoksista, kokonaisvaikutuksista ja toimivista käytännöistä auttaisi urheiluseuroja varautumaan tuleviin kriiseihin.
Opinnäytetyössä tutustuttiin tärkeimpiin muutosjohtamisen teorioihin, COVID-19-pandemian yleisiin vaikutuksiin sekä urheiluseuratoimintaan, sen erityispiirteisiin ja käynnissä oleviin muutoksiin. Muutosjohtamisen teorioista nostettiin esiin Kotterin muutosjohtaminen, kompleksisuus ja pirullisten ongelmien ratkaisumalli, kriisijohtaminen ja -viestintä sekä muutosvastarinta. Tutkimusmenetelmäksi valittiin kvalitatiivinen tutkimus. Aineisto kerättiin haastattelemalla kahden omassa joukkuelajissaan korkeimmalla sarjatasolla kilpailevan urheiluseuran edustajaa.
Tutkimus tuo esiin muutosjohtamisteorioiden haasteita. Koska perinteiset muutosjohtamisen opit on luotu vakaaseen toimintaympäristöön, jossa muutosta voi itse hallita, ne eivät välttämättä toimi äkillisessä kriisissä. Kokemus COVID-19-pandemiasta viittaa siihen, että vaikeasti ennakoitavassa ja jatkuvasti muuttuvassa tilanteessa kompleksinen ajattelu tukee johtamista selvästi paremmin. Erityisesti pirullisten ongelmien ratkaisumalli, jossa päätöksiä tehdään koko muutosprosessin ajan, on hyödyksi kriisin aikana. Aineiston rajallisuus antaa mahdollisuuden vain suuntaa antaviin johtopäätöksiin, mutta tuloksissa tuli vahvasti esiin kyky löytää kokonaan uusia ratkaisuja, mahdollisuus nopeisiin päätöksiin sekä erityisesti ajantasaisen ja monikanavaisen viestinnän merkitys. Kriisi oli vaikea, mutta kokonaisuutena sillä oli myös positiivisia, toimintaa tehostaneita vaikutuksia. Laajempi jatkotutkimus COVID-19-pandemian aiheuttamista muutoksista, kokonaisvaikutuksista ja toimivista käytännöistä auttaisi urheiluseuroja varautumaan tuleviin kriiseihin.