Työhyvinvointi kotihoidossa koronapandemian aikana : kyselytutkimus
Liuska, Mari; Näsänen, Ella-Marjatta (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120534305
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120534305
Tiivistelmä
Opinnäytetyönämme teimme laadullisen tutkimuksen Lakeus Pohjoinen 1 ja 2 alueen kotihoidon työntekijöille koronapandemian aikaisesta työhyvinvoinnista. Tavoitteenamme oli saada omakohtaisia kokemuksia hoitajilta työhyvinvoinnista ja esihenkilötyöskentelystä koronapandemian aikana sekä saada tietoa, kuinka asiat tulisi hoitohenkilökunnan mielestä hoitaa paremmin. Tieto omakohtaisista kokemuksista hyödyntää niin työntekijöitä kuin esihenkilöitäkin mahdollisen seuraavan pandemian aikana.
Opinnäytetyömme suunnittelu alkoi keväällä 2023 ja suunnitelman saimme hyväksytyksi loppu-keväästä 2023. Kesällä 2023 lähetimme Webropol-kyselyt työntekijöiden sähköposteihin ja saimme riittävän vastausmäärän kuukaudessa. Kyselyssämme oli yhteensä 4 laadullista kysymystä. Vastausten analysointiin käytimme induktiivista sisällönanalyysia.
Tutkimukseen osallistui 4 sairaanhoitajaa ja 22 lähihoitajaa. Työskentelyvuodet yksiköissä vaihtelivat nollasta yli yhdeksään vuoteen. Tutkimuksen perusteella todettiin, että koronapandemialla on ollut negatiivisia vaikutuksia työssäjaksamiseen, tiedottamiseen sekä esihenkilötyöskentelyyn. Hoitohenkilökunta koki koronapandemian vaikutukset työhyvinvointiin eri lailla jokaisella osa-alueella. Tutkimuksessamme hoitajat saivat vastata myös kysymykseen, jossa he saivat ehdottaa parannusideoita mahdollisen seuraavan pandemian ajalle. Näissä vastauksissa nousi esille tiedottamisen sujuvuus, resurssien parantaminen sekä esihenkilötyöskentelyn toimivuus.
Opinnäytetyömme toteutus onnistui odotetulla tavalla ja tutkimusvastaukset olivat samassa linjassa aiemmin tehtyjen tutkimusten kanssa.
Opinnäytetyömme suunnittelu alkoi keväällä 2023 ja suunnitelman saimme hyväksytyksi loppu-keväästä 2023. Kesällä 2023 lähetimme Webropol-kyselyt työntekijöiden sähköposteihin ja saimme riittävän vastausmäärän kuukaudessa. Kyselyssämme oli yhteensä 4 laadullista kysymystä. Vastausten analysointiin käytimme induktiivista sisällönanalyysia.
Tutkimukseen osallistui 4 sairaanhoitajaa ja 22 lähihoitajaa. Työskentelyvuodet yksiköissä vaihtelivat nollasta yli yhdeksään vuoteen. Tutkimuksen perusteella todettiin, että koronapandemialla on ollut negatiivisia vaikutuksia työssäjaksamiseen, tiedottamiseen sekä esihenkilötyöskentelyyn. Hoitohenkilökunta koki koronapandemian vaikutukset työhyvinvointiin eri lailla jokaisella osa-alueella. Tutkimuksessamme hoitajat saivat vastata myös kysymykseen, jossa he saivat ehdottaa parannusideoita mahdollisen seuraavan pandemian ajalle. Näissä vastauksissa nousi esille tiedottamisen sujuvuus, resurssien parantaminen sekä esihenkilötyöskentelyn toimivuus.
Opinnäytetyömme toteutus onnistui odotetulla tavalla ja tutkimusvastaukset olivat samassa linjassa aiemmin tehtyjen tutkimusten kanssa.