MPFL-rekonstruktion jälkeinen fysioterapeuttinen kuntoutus
Kangasniemi, Nelli (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120534453
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120534453
Tiivistelmä
MPFL-rekonstruktion jälkeinen fysioterapeuttinen kuntoutus on tärkeää potilaan toimintakyvyn palauttamisessa. MPFL-rekonstruktion jälkeisestä fysioterapeuttisesta kuntoutuksesta ei ole olemassa yhtenäisiä kuntoutusohjeita, vaan jokainen fysioterapeutti toteuttaa kuntoutuksen omien tietojen ja taitojen perusteella. Opinnäytetyön teoriaosuus keskittyy kuvaamaan polvinivelen anatomiaa, kertoo näkökulmaa MPFL-rekonstruktio leikkauksesta ja sen jälkeisestä kuntoutuksesta.
Opinnäytetyö on toteutettu narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, jossa tuloksia tarkasteltiin laadullisen sisällönanalyysin mukaan. Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata MPFL-rekonstruktion jälkeistä fysioterapeuttista kuntoutusta ja selvittää, mitä optimaalisia käytäntöjä voidaan tunnistaa potilaiden toipumisen tehostamiseksi. Kun taas opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tietoa MPFL-rekonstruktion jälkeisen fysioterapeuttisen kuntoutuksen optimoimiseksi. Tavoitteena on koota tietoa fysioterapeuteille kootussa muodossa, jolla tuetaan potilaan toipumista. Tutkimuskysymyksenä opinnäytetyössä on: Millaisten tekijöiden on kuvattu vaikuttavan MPFL-rekonstruktion jälkeisen fysioterapeuttisen kuntoutumisen onnistumiseen ja potilaiden toipumiseen?
Aineistonkeruuseen käytettiin 7 eri tietokantaa Kansallinen FINNA-, Medic-, Pedro-, PubMed-, EBSCO: Cinal-, EBSCO: Academic Search Premier- ja Elsevier ScienceDiedt-tietokantaa. Opinnäytetyön kirjallisuuskatsaukseen valittiin yhteensä neljä artikkelia.
Kirjallisuuskatsauksessa saavutetut päätulokset osoittivat, että MPFL-rekonstruktion jälkeisen fysioterapeuttisen kuntoutuksen onnistumiseen vaikuttavat merkittävästi liikelaajuuksien palauttaminen, lihasvoiman kehittäminen reiden ja pakaran alueen lihaksille sekä progressiivinen kuntoutusohjelma. Yksilöllisyyden korostaminen kuntoutusohjelman rakenteessa ja potilaille opetettavat ohjelmat ovat keskeisiä osatekijöitä. Manuaaliset terapiat, kuten mobilisointi ja elektroterapia, tukevat positiivisesti kuntoutumista.
Yhteenvetona tuloksista nähtiin, että MPFL-rekonstruktion jälkeisessä fysioterapiassa keskeisiä tekijöitä onnistumisen kannalta ovat liikelaajuuksien palauttaminen, lihasvoiman kehittäminen, yksilöllisyyden korostaminen sekä manuaalisten terapioiden käyttö. Jatkotutkimusehdotus aiheesta on suorittaa laajamittainen kansainvälinen tutkimus luomaan yhtenäinen protokolla MPFL-rekonstruktion jälkeiselle fysioterapialle.
Opinnäytetyö on toteutettu narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, jossa tuloksia tarkasteltiin laadullisen sisällönanalyysin mukaan. Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata MPFL-rekonstruktion jälkeistä fysioterapeuttista kuntoutusta ja selvittää, mitä optimaalisia käytäntöjä voidaan tunnistaa potilaiden toipumisen tehostamiseksi. Kun taas opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tietoa MPFL-rekonstruktion jälkeisen fysioterapeuttisen kuntoutuksen optimoimiseksi. Tavoitteena on koota tietoa fysioterapeuteille kootussa muodossa, jolla tuetaan potilaan toipumista. Tutkimuskysymyksenä opinnäytetyössä on: Millaisten tekijöiden on kuvattu vaikuttavan MPFL-rekonstruktion jälkeisen fysioterapeuttisen kuntoutumisen onnistumiseen ja potilaiden toipumiseen?
Aineistonkeruuseen käytettiin 7 eri tietokantaa Kansallinen FINNA-, Medic-, Pedro-, PubMed-, EBSCO: Cinal-, EBSCO: Academic Search Premier- ja Elsevier ScienceDiedt-tietokantaa. Opinnäytetyön kirjallisuuskatsaukseen valittiin yhteensä neljä artikkelia.
Kirjallisuuskatsauksessa saavutetut päätulokset osoittivat, että MPFL-rekonstruktion jälkeisen fysioterapeuttisen kuntoutuksen onnistumiseen vaikuttavat merkittävästi liikelaajuuksien palauttaminen, lihasvoiman kehittäminen reiden ja pakaran alueen lihaksille sekä progressiivinen kuntoutusohjelma. Yksilöllisyyden korostaminen kuntoutusohjelman rakenteessa ja potilaille opetettavat ohjelmat ovat keskeisiä osatekijöitä. Manuaaliset terapiat, kuten mobilisointi ja elektroterapia, tukevat positiivisesti kuntoutumista.
Yhteenvetona tuloksista nähtiin, että MPFL-rekonstruktion jälkeisessä fysioterapiassa keskeisiä tekijöitä onnistumisen kannalta ovat liikelaajuuksien palauttaminen, lihasvoiman kehittäminen, yksilöllisyyden korostaminen sekä manuaalisten terapioiden käyttö. Jatkotutkimusehdotus aiheesta on suorittaa laajamittainen kansainvälinen tutkimus luomaan yhtenäinen protokolla MPFL-rekonstruktion jälkeiselle fysioterapialle.