Terveydenhuoltohenkilöstön rokotusosaaminen : kirjallisuuskatsaus
Kurppa, Julia; Lokman, Nawa (2014)
Kurppa, Julia
Lokman, Nawa
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014103115131
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014103115131
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä kirjallisuuskatsaus terveydenhuollon ammattilaisten rokotusosaamisesta sekä kartoittaa mahdollisia kehittämisehdotuksia ja lisäkoulutuksen tarvetta. Tavoitteena oli saada kattavaa ja luotettavaa tietoa rokotusosaamisesta ja hakea kirjallisuuskatsauksen avulla vastauksia valittuihin tutkimuskysymyksiin. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset selvittävät, millä menetelmillä ja missä rokotusosaamista on tutkittu ja minkälaista terveydenhuoltohenkilöstön rokotusosaaminen on. Opinnäytetyö oli osa Metropolian Ammattikorkeakoulun sekä Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen rokottamisen ja rokotusosaamisen hanketta. Kirjallisuuskatsaus toteutettiin kolmeen eri tietokantaan, jotka olivat PubMed, EbscoHost ja Medic. Kirjallisuuskatsauksen lopullinen aineisto koostui 19 tieteellisestä tutkimusartikkelista, jotka analysoitiin määrällisesti ja laadullisesti sisällönanalyysillä. Suurin osa valituista tutkimusartikkeleista oli tehty Pohjois-Amerikassa ja ne perustuivat strukturoituihin kyselylomakkeisiin. Kyselylomakkein tehdyt tutkimukset olivat pääosin kvantitatiivisia ja haastatteluin tehdyt tutkimukset puolestaan kvalitatiivisia. Tuloksista ilmeni terveydenhuoltohenkilöstön rokotusosaamisen taso rokottamisen eri osa-alueilla. Osa-alueiksi määritettiin tieto rokotteista ja rokotuksilla ehkäistävistä infektioista, tieto rokotussuosituksista ja - ohjeista, yhteistyö asiakkaan kanssa sekä turvallisuus. Rokotteisiin liittyen saatiin tuloksia enimmäkseen HPV-rokotteesta ja siihen kuuluvista aihealueista. Tuloksista ilmeni, että hoitotyöntekijät kokevat epävarmuutta ja epätietoisuutta liittyen HPV-rokotteeseen ja vain pieni osa vastaajista kertoi tietojensa tason olevan hyvä. Rokotteiden nimet tunnettiin heikosti. Vasta-aiheeksi kuume tunnistettiin yleisemmin. Ohjausosaamisessa käytetyimpänä tapana oli lääketieteellisen tiedon anto vanhemmille osallistuttamatta heitä keskusteluun. Anafylaksian hoidossa suurin osa vastaajista oli tietoisia, että adrenaliini on ensimmäinen lääke anafylaksian hoidossa, mutta adrenaliinin pistopaikan valitsemisessa tutkittavat vastasivat heikosti. Rokotusosaamista tulisi tutkia enemmän. Jatkotutkimuksia voisi tehdä myös esimerkiksi rokottajien tietämyksestä liittyen rokotteiden säilyttämiseen sekä pistostekniikoista, sillä niistä ei löydetty ajankohtaisia tutkimusartikkeleita.