Kermansiirtoprosessien optimointi ja raaka-ainehävikin vähentäminen
Mäkikallio, Jaakko (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120534579
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120534579
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tunnistaa ja optimoida Valio Oy, Oulun meijerin kermansiirtoprosessien vaiheiden maitoraaka-ainehävikin juurisyitä. Lisäksi tavoitteena oli saada kermansiirtoprosessissa syntynyt hävikki puolitettua vuoden 2021 tasosta.
Työn teoriaosuudessa tarkasteltiin Lean-ajattelua yleisesti ja tunnistettuja hukan lajeja. Lean-työkaluista tarkasteltiin työssä käytettyjä gembaa, ishikawa diagrammia ja standardisointia. Teoriaosuuden toisena kokonaisuutena tarkasteltiin Lean Six Sigmaa ja DMAIC-ongelmaratkaisumenetelmää sekä PDCA-kehittämismenetelmää.
Työn empiirisessä osiossa kermasiirtoprosessia tutkittiin Lean Six Sigman DMAIC-menetelmällä. Menetelmällä saatiin rajattua maitoraaka-ainehävikin juurisyyt separoinnin ja raakakermasäiliö välisiin prosessin osiin. Rajatuista prosessin osista kerättiin dataa nykytilan määrittelyä varten. Kerätyn datan analysoinnin tuloksena juurisyiksi selvisi kermapakkojen aloitus- ja lopetustyöntöjen mitoitus ja valmistuslinjojen kerman rasvaprosentin vakioinnin parametrit. Kermapakkojen aloitus- ja lopetustyöntöjen mitoituksen optimointiin käytettiin hyödyksi työpaja työskentelyä ja oikeiden vakioinnin parametrien arvojen löytämiseksi pidettiin työpajoja ja tehtiin useita testisarjoja. Optimoiduilla kermapakkojen aloitus- ja lopetustyöntö mitoilla vähennettiin löydetyn juurisyyn vaikutusta maitoraaka-ainehävikin syntyyn. Testisarjojen avulla löydetyillä uusilla parametreillä saatiin kerman rasvaprosentti vastaamaan automaation asetettua arvoa.
Tarkastellessa työn lopputulosta voidaan havaita Lean Six Sigma DMAIC-menetelmän hyödyllisyys. Menetelmän avulla tunnistettiin juurisyyt ja juurisyiden analysoinnin ja poistamisen avulla kermansiirtoprosessissa syntyvä hävikki lähes puolitettiin vuoden 2021 tasosta. Saatiin standardoitua operaattoreille ajotapa ja luotua toimintamalli, jota voidaan jatkossa hyödyntää kerman rasvaprosentin vakioinnin tarkasteluun ja säätämiseen.
Työn teoriaosuudessa tarkasteltiin Lean-ajattelua yleisesti ja tunnistettuja hukan lajeja. Lean-työkaluista tarkasteltiin työssä käytettyjä gembaa, ishikawa diagrammia ja standardisointia. Teoriaosuuden toisena kokonaisuutena tarkasteltiin Lean Six Sigmaa ja DMAIC-ongelmaratkaisumenetelmää sekä PDCA-kehittämismenetelmää.
Työn empiirisessä osiossa kermasiirtoprosessia tutkittiin Lean Six Sigman DMAIC-menetelmällä. Menetelmällä saatiin rajattua maitoraaka-ainehävikin juurisyyt separoinnin ja raakakermasäiliö välisiin prosessin osiin. Rajatuista prosessin osista kerättiin dataa nykytilan määrittelyä varten. Kerätyn datan analysoinnin tuloksena juurisyiksi selvisi kermapakkojen aloitus- ja lopetustyöntöjen mitoitus ja valmistuslinjojen kerman rasvaprosentin vakioinnin parametrit. Kermapakkojen aloitus- ja lopetustyöntöjen mitoituksen optimointiin käytettiin hyödyksi työpaja työskentelyä ja oikeiden vakioinnin parametrien arvojen löytämiseksi pidettiin työpajoja ja tehtiin useita testisarjoja. Optimoiduilla kermapakkojen aloitus- ja lopetustyöntö mitoilla vähennettiin löydetyn juurisyyn vaikutusta maitoraaka-ainehävikin syntyyn. Testisarjojen avulla löydetyillä uusilla parametreillä saatiin kerman rasvaprosentti vastaamaan automaation asetettua arvoa.
Tarkastellessa työn lopputulosta voidaan havaita Lean Six Sigma DMAIC-menetelmän hyödyllisyys. Menetelmän avulla tunnistettiin juurisyyt ja juurisyiden analysoinnin ja poistamisen avulla kermansiirtoprosessissa syntyvä hävikki lähes puolitettiin vuoden 2021 tasosta. Saatiin standardoitua operaattoreille ajotapa ja luotua toimintamalli, jota voidaan jatkossa hyödyntää kerman rasvaprosentin vakioinnin tarkasteluun ja säätämiseen.