Tunnekasvatuksen toteuttaminen 3-5-vuotiaille varhaiskasvatuksessa : Oulun kaupungin varhaiskasvattajien näkökulmasta

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten tunnekasvatusta toteutetaan 3–5-vuotiaille varhaiskasvatuksessa Oulun kaupungin varhaiskasvattajien näkökulmasta. Tavoitteena oli saada selville, kuinka tunnekasvatusta toteutetaan käytännön työssä ja ovatko työntekijät tietoisia tunnekasvatuksesta. Tutkimukseen osallistuivat 3–5-vuotiaiden kanssa työskentelevät varhaiskasvatuksen sosionomit, varhaiskasvatuksen opettajat ja varhaiskasvatuksen lastenhoitajat.

Opinnäytetyö on toteutettu kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimusmenetelmällä. Aineisto kerättiin anonyymillä kyselylomakkeella, joka on luotu Webropol-ohjelmalla. Saatu aineisto on analysoitu sisällönanalyysillä. Aineisto on teemoiteltu aineistolähtöisesti, jonka avulla vastauksista saatiin esille tutkimusta palveleva tieto.

Saatujen vastauksien perusteella tunnekasvatusta toteutetaan arjessa syntyvissä spontaaneissa tilanteissa sekä osana suunnitelmallista pedagogiikkaa. Valmista tunnekasvatusmateriaalia hyödynnetään paljon. Tunnekasvatusta pidetään olennaisena osana lapsen vuorovaikutustaitojen, empatian, hyvien käyttäytymismallien, itseilmaisun ja -säätelyn oppimisessa. Tunnekasvatus edistää lapsen hyvinvointia ja vahvistaa sosiaalisia taitoja. Vanhemmat ovat päässeet myös osallisiksi tunnekasvatuksen hyödystä saadessaan tukea ja konkreettisia vinkkejä omaan kasvatustyöhönsä.

Saatujen tulosten pohjalta tehtyjen johtopäätöksien mukaan tunnekasvatus on nyt varhaiskasvatuksen keskiössä ja varhaiskasvattajilla on motivaatiota kehittää toimintamalleja tällä saralla. Kasvattajat tiedostavat myös omien tunteiden säätelyn ja sanoittamisen merkityksen. Oulun kaupungilla työskentelevät varhaiskasvattajat kokevat, että tunnekasvatus on tiimin yhteinen asia.

The purpose of this thesis was to find out how emotional education is implemented for 3–5 year olds in early childhood education from the perspective of early childhood educators working for the city of Oulu. The purpose was to understand how emotional education is implemented in practical work and whether the employees are aware of it or not. Early childhood education social workers, teachers and caregivers who were working with 3–5 years old children participated in my research.

This thesis was implemented with a qualitative research method. Research data was collected through an anonymous questionnaire which was created using Webropol-programme. The research data was analyzed with content analysis. The research data was categorized based on the material so that information useful to the research could be emphasized from the responses.

Emotional education is implemented in spontanious situations in daily life and as a part of systematic pedagogy based on the responses I've received. Ready-made emotional education material is used often. Emotional education is considered essential for children to learn communication skills, empathy, good behavior patterns, self-expression and self-regulation. Emotional education promotes well-being and social skills of the children. Parents have also been involved in the benefit of emotional education by receiving support and concrete tips for their own parenting.

Emotional education is in the center of early childhood education according to the conclusions drawn from the research results, and early childhood educators have motivation to develop operational models in this field. Caretakers are aware of their own emotion regulation and the importance of verbalization. Early childhood educators working for the city of Oulu feel that emotional education is a shared thing of the team.