Kilpailusuuntautuneisuuden korostamisen vaikutukset tehtäväsuuntautuneisuuteen ja psykologiseen turvallisuuteen 11-15-vuotiailla juniorijalkapalloilijoilla
Lummepuro, Lari (2023)
Lummepuro, Lari
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120434207
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120434207
Tiivistelmä
Opinnäytetyön iso tavoite oli perehtyä siihen, miten kilpailusuuntautuneisuuden aiempaa voimakkaampi korostaminen valmennuksessa vaikuttaa pelaajien tehtäväsuuntautuneisuuteen ja heidän kokemaansa psykologiseen turvallisuuteen. Opinnäytetyö tehtiin määrällisenä tutkimuksena ja aiheeseen perehdyttiin muun muassa Huuhkajapolku-konseptin kyselyjen avulla.
Valitsin aiheen, koska seurassani Käpylän Pallossa koettiin tarve kehittää pelaajistamme aikaisempaa kilpailuhenkisempiä. Samalla seurassamme pidetään korkeassa arvossa sitä, että pelaajat tuntevat olonsa turvalliseksi omassa joukkueessaan. Aiheesta teki mielenkiintoisen se, että iso osa aihetta käsittelevää tai siihen viittaavaa tutkimustietoa sanoo, että kilpailusuuntautuneisuuden korostaminen nuorissa johtaa moniin haittoihin nuorissa.
Opinnäytetyön merkitys alalle on potentiaalisesti merkittävä, koska monessa suomalaisessa jalkapalloseurassa on kipuiltu sitä, että suomalaiset junioripelaajat eivät ole yhtä kilpailullisia kuin ulkomaalaiset kilpakumppanit. Tätä on voitu todentaa pienessä mittakaavassa, sillä Eerikkilässä järjestettävissä kansainvälisissä turnauksissa on käynyt useampi ulkomaalainen juniorijoukkue, joiden pelaajat ovat vastanneet samoihin kyselyihin, joita käytän apunani tässä opinnäytetyössä.
Käpylän Pallossa tehtiin kauden 2021–2022 alussa linjanveto, että pelaajien kilpailullisuutta pyritään systemaattisesti kehittämään ja yhdessä keskusteltiin toimenpiteistä, jotka auttaisivat tämän tavoitteen saavuttamisessa. Kyselyjen perusteella tavoite saavutettiin, ja pelaajien kilpailusuuntautuneisuutta pystyttiin kasvattamaan siten, että pelaajien koettu psykologinen turvallisuus pysyi korkeana.
Opinnäytetyön johtopäätös oli se, että nuorten urheilijoiden kanssa on mahdollista korostaa kilpailusuuntautuneisuutta siten, että tehtäväsuuntautuneisuus ja psykologinen turvallisuus eivät tästä kärsi. Tämä edellyttää sitä, että toiminnassa korostetaan myös tehtäväsuuntautuneisuuteen ja psykologiseen turvallisuuteen liittyviä asioita.
Valitsin aiheen, koska seurassani Käpylän Pallossa koettiin tarve kehittää pelaajistamme aikaisempaa kilpailuhenkisempiä. Samalla seurassamme pidetään korkeassa arvossa sitä, että pelaajat tuntevat olonsa turvalliseksi omassa joukkueessaan. Aiheesta teki mielenkiintoisen se, että iso osa aihetta käsittelevää tai siihen viittaavaa tutkimustietoa sanoo, että kilpailusuuntautuneisuuden korostaminen nuorissa johtaa moniin haittoihin nuorissa.
Opinnäytetyön merkitys alalle on potentiaalisesti merkittävä, koska monessa suomalaisessa jalkapalloseurassa on kipuiltu sitä, että suomalaiset junioripelaajat eivät ole yhtä kilpailullisia kuin ulkomaalaiset kilpakumppanit. Tätä on voitu todentaa pienessä mittakaavassa, sillä Eerikkilässä järjestettävissä kansainvälisissä turnauksissa on käynyt useampi ulkomaalainen juniorijoukkue, joiden pelaajat ovat vastanneet samoihin kyselyihin, joita käytän apunani tässä opinnäytetyössä.
Käpylän Pallossa tehtiin kauden 2021–2022 alussa linjanveto, että pelaajien kilpailullisuutta pyritään systemaattisesti kehittämään ja yhdessä keskusteltiin toimenpiteistä, jotka auttaisivat tämän tavoitteen saavuttamisessa. Kyselyjen perusteella tavoite saavutettiin, ja pelaajien kilpailusuuntautuneisuutta pystyttiin kasvattamaan siten, että pelaajien koettu psykologinen turvallisuus pysyi korkeana.
Opinnäytetyön johtopäätös oli se, että nuorten urheilijoiden kanssa on mahdollista korostaa kilpailusuuntautuneisuutta siten, että tehtäväsuuntautuneisuus ja psykologinen turvallisuus eivät tästä kärsi. Tämä edellyttää sitä, että toiminnassa korostetaan myös tehtäväsuuntautuneisuuteen ja psykologiseen turvallisuuteen liittyviä asioita.