Pohjoissuomenkarjan kantakirja-analyysi

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, minkälaista pohjoissuomenkarjan jalostusaines on ollut rodun kantakirjaamisen aloittamisen aikana. Selvitys tehtiin analysoimalla kantakirjoissa olleita tietoja, lisäksi kantakirjoissa olleet valokuvat ja tiedot eläimistä laadittiin sähköiseen muotoon. Työn toimeksiantajana toimi Suomen Alkuperäiskarja ry. Työhön saatiin seitsemän pohjoissuomenkarjan kantakirjaa, niissä olleet tiedot koottiin Excel-taulukkoon, jonka pohjalta ominaisuustiedot laskettiin. Tietoja kerättiin eläimien lukumääristä, värityksistä, sarvellisuudesta, ruumiin mitoista sekä lehmien maitotuotoksesta. Tiedoista laskettiin keskiarvoja sekä prosentuaalisia osuuksia, jotka esitettiin pylväs- sekä ympyrädiagrammein. Kantakirjattujen eläimien ulkomuodoissa oli eroja. Eri ulkomuototyyppien lukumäärät muuttuivat suurimmaksiosaksi kantakirjavaatimuksien tiukentamisen vuoksi. Myöskään heikompituottoisia eläimiä ei kantakirjaan huolittu. Eläimien värityksien osalta suurin muutos tapahtui, kun punaisen kannan kantakirjaaminen lopetettiin. Kantakirjaamisen lopettamisesta huolimatta punaista kantaa kantakirjattiin sonnien osalta määrällisesti eniten. Maitotuokset paranivat hieman, melkein joka vuosi. Vaikka jalostusaines parani, olivat tuotokset siitä huolimatta melko riippuvaisia satovuodesta. Huonona satovuotena, myös maitotuotokset laskivat. Ruumiinmittojen kohdalla ei reilun 20 vuoden aikana ehtinyt tapahtua juurikaan muutoksia, vaan eläimet pysyivat suurinpiirtein samankokoisina. Jatkossa myös itä- ja länsisuomenkarjan kantakirjaamisesta voisi tehdä analyysiä, mikäli kantakirja-aineistoa on saatavilla. Lisäksi voisi selvittää, minkälaisia suomenkarjan eri tyypin eläimet ovat ulkomuodoltaan tällähetkellä.

Purpose of this thesis was to find out what north Finnish cattle has looked like at the time when they started to put them into the pedigree book. Report was made by analyzing the information that was in the herd book. Also the information and old photographs were put in electronic form. Mandator of this thesis was Finnish Native cattle association (Suomen alkuperäiskarja ry.). This thesis advances awareness of the north Finnish cattle and reduces the threat of extinction. Seven different herd books were given to me for this thesis, they were from years 1905-1909, 1910, 1912, 1914, 1923, 1925 and 1927. Information of the pedigree books was gathered in Excel-table and based on that information I calculated average and percentual values. Results were presented with histograms and pie charts. There were differences between the numbers and appearance of the animals. Number of animals taken in the herd book changed mostly because they tightened the requirements. Biggest change in color of the animals happened when they stopped putting the red breed in the pedigree books. Milk productions increased every year. Size of the animals stayed pretty much the same. In the future same kind of analyze could be done also for east and west Finnish cattle if the herd book material is available. Some research could also be done about what north Finnish cattle population look like today.