Hake uusiutumattomaksi energiaksi: riski maatilojen vihreälle siirtymälle?
Svensk, Roope (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120835277
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120835277
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aihe syntyi Euroopan parlamentin syksyllä 2022 tekemästä ehdotuksesta, jonka tavoitteena olisi kieltää metsäbiomassalta uusiutuvan energian luokitus vuoden 2030 jälkeen. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Pyymäen tila, joka investoi viljankuivaamoonsa korvaamalla lämmönlähteenä aikaisemmin toimineen polttoöljyn metsäbiomassaan lukeutuvalla puuhakkeella. Tullessaan hyväksytyksi, parlamentin tekemän ehdotuksen voitaisiin katsovan vaikuttavan maatalouden energiainvestoinneille myönnettäviin investointitukiin negatiivisesti ja sen myötä halukkuuteen investoida polttoöljyä korvaavaan teknologiaan. Nykyisellä rahoituskaudella uusiutuvan energian investointeihin on mahdollista saada 50 prosentin investointituki. Investointituen poistumisella odotetaan olevan negatiivisia vaikutuksia viljelijöiden investointihalukkuuteen minkä seurauksena fossiilisten polttoaineiden käyttö viljankuivauksessa jatkuisi ennallaan. Muutoksen oletetaan hidastavan vihreän siirtymän investointeja. Työn tavoitteena selvittää, onko investointi hakejärjestelmään kannattavaa tulevaisuudessa.
Opinnäytetyössä tehtiin investoinnin kannattavuuslaskelmat, joissa kannattavuuden mittarina käytettiin sisäistä korkoa. Laskelmat tehtiin niin, että Euroopan parlamentin tekemän ehdotuksen mukaiset vaikutukset pystyttiin huomioimaan tarkasti eri skenaarioissa. Ensimmäisessä (1) skenaariossa viljankuivausta jatkettiin ilman investointia käyttämällä lämmönlähteenä polttoöljyä. Toisessa (2) skenaariossa investoitiin biouunijärjestelmään ja investointiin myönnetään 50 prosentin investointituki. Kolmannessa (3) skenaariossa investoitiin biouunijärjestelmään niin, että se rahoitettiin markkinaehtoisesti, koska investoinnin ei katsottu täyttävän vihreän rahoituksen ehtoja. Neljäs (4) skenaario oli kolmannen skenaarion kanssa samankaltainen, mutta tässä skenaariossa lisättiin hakkeen polttamiseen vaadittavat päästöoikeudet.
Laskelmien tulosten perusteella voitiin osoittaa, että kannattavimpaan lopputulokseen päästiin skenaariossa 2. Suurimpina investoinnin kannattavuutta heikentävinä tekijöinä olivat investointituen poistaminen ja käytössä olevan öljypolttimen jäljellä oleva käyttöikä. Investoinnin kannattavuuden heikkenemisen riskinä pidettiin investointihalukkuuden vähenemistä, jolla taas oletettiin olevan vaikutuksia fossiilisten polttoaineiden käytön jatkumiselle viljankuivauksen lämmönlähteenä. Fossiilisten polttoaineiden käytön jatkumisella voidaan olettaa olevan negatiivisia vaikutuksia maatalouden imagolle, koska fossiilisten polttoaineiden käyttö aiheuttaa globaalia ilmaston lämpenemistä. Euroopan parlamentin tekemällä ehdotuksella ei myötävaikuteta Suomen asettamia tavoitteita uusiutuvan energian käytölle eikä edistetä maatalouden ilmastonmuutosta hillitseviä toimia.
Opinnäytetyön investointilaskelmissa verrattiin polttoöljyn ja puuhakkeen käyttöä. Muut käytettävissä olevat energiamuodot jätettiin laskelmien ulkopuolelle. Tutkimuksen jatkaminen vaatisi muiden uusiutuvien energiamuotojen, kuten biokaasun, huomioimista laskelmissa. Useampaa eri lämmitysmuotoa vertaileva tutkimus vaatisi laajemman lähtötietojen keruun, mutta se takaisi kattavamman kuvauksen viljan kuivauksessa käytössä olevista lämmitysmuodoista sekä niiden vertailusta ja käytön kannattavuudesta.
Opinnäytetyössä tehtiin investoinnin kannattavuuslaskelmat, joissa kannattavuuden mittarina käytettiin sisäistä korkoa. Laskelmat tehtiin niin, että Euroopan parlamentin tekemän ehdotuksen mukaiset vaikutukset pystyttiin huomioimaan tarkasti eri skenaarioissa. Ensimmäisessä (1) skenaariossa viljankuivausta jatkettiin ilman investointia käyttämällä lämmönlähteenä polttoöljyä. Toisessa (2) skenaariossa investoitiin biouunijärjestelmään ja investointiin myönnetään 50 prosentin investointituki. Kolmannessa (3) skenaariossa investoitiin biouunijärjestelmään niin, että se rahoitettiin markkinaehtoisesti, koska investoinnin ei katsottu täyttävän vihreän rahoituksen ehtoja. Neljäs (4) skenaario oli kolmannen skenaarion kanssa samankaltainen, mutta tässä skenaariossa lisättiin hakkeen polttamiseen vaadittavat päästöoikeudet.
Laskelmien tulosten perusteella voitiin osoittaa, että kannattavimpaan lopputulokseen päästiin skenaariossa 2. Suurimpina investoinnin kannattavuutta heikentävinä tekijöinä olivat investointituen poistaminen ja käytössä olevan öljypolttimen jäljellä oleva käyttöikä. Investoinnin kannattavuuden heikkenemisen riskinä pidettiin investointihalukkuuden vähenemistä, jolla taas oletettiin olevan vaikutuksia fossiilisten polttoaineiden käytön jatkumiselle viljankuivauksen lämmönlähteenä. Fossiilisten polttoaineiden käytön jatkumisella voidaan olettaa olevan negatiivisia vaikutuksia maatalouden imagolle, koska fossiilisten polttoaineiden käyttö aiheuttaa globaalia ilmaston lämpenemistä. Euroopan parlamentin tekemällä ehdotuksella ei myötävaikuteta Suomen asettamia tavoitteita uusiutuvan energian käytölle eikä edistetä maatalouden ilmastonmuutosta hillitseviä toimia.
Opinnäytetyön investointilaskelmissa verrattiin polttoöljyn ja puuhakkeen käyttöä. Muut käytettävissä olevat energiamuodot jätettiin laskelmien ulkopuolelle. Tutkimuksen jatkaminen vaatisi muiden uusiutuvien energiamuotojen, kuten biokaasun, huomioimista laskelmissa. Useampaa eri lämmitysmuotoa vertaileva tutkimus vaatisi laajemman lähtötietojen keruun, mutta se takaisi kattavamman kuvauksen viljan kuivauksessa käytössä olevista lämmitysmuodoista sekä niiden vertailusta ja käytön kannattavuudesta.