Lapsen kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen suun terveydenhuollon vastaanotolla : opas Kainuun hyvinvointialueen suun terveydenhuollon vastaanotoille
Klemetti, Salla; Jääskeläinen, Elisa; Höysniemi, Sallamaari (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120835299
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120835299
Tiivistelmä
Lapsen kaltoinkohtelua on lapseen kohdistuva väkivalta tai laiminlyönti, sekä perheväkivallalle altistuminen. Teot voivat olla ruumiillista, henkistä tai seksuaalista väkivaltaa, perustarpeiden laiminlyöntiä tai hyväksikäyttöä eri muodoissa. Tekijä on usein lapsen kanssa lähisuhteessa. Lapsen kaltoinkohtelu vaikuttaa lapsen terveyteen sekä kehittymiseen, ja sillä on kauaskantoisia vaikutuksia myös myöhempään elämään. Terveydenhuollon ammattilaisilla on lakiin perustuva ilmoitusvelvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus salassapitosäännösten estämättä, jos he epäilevät lasta kaltoinkohdeltavan. Suun terveydenhuollon vastaanotolla on mahdollisuus havaita lapsen kaltoinkohtelu, jos se osataan tunnistaa.
Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä, jossa tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa opas lasten kaltoinkohtelun tunnistamisesta ja siihen puuttumisesta suun terveydenhuollon vastaanotolla. Opas sisältää kaltoinkohtelun eri muodot ja niiden merkkejä erityisesti suun terveydenhuollon näkökulmasta. Lisäksi oppaassa käsitellään lapsen kaltoinkohteluun puuttumista suun terveydenhuollon vastaanotolla, eli toimintaohjeita vastaanottotilanteessa sekä ohjeita lastensuojeluilmoituksen tekemiseen. Kehittämistyön tavoitteena oli edistää suun terveydenhuollon henkilökunnan tietoisuutta ja taitoja kaltoinkohtelun tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen. Toimeksiantajana opinnäytetyössä oli Kainuun hyvinvointialueen suun terveydenhuolto.
Kehittämistyön toteuttamista varten perehdyttiin olemassa olevaan teoreettiseen tietoon lasten kaltoinkohteluun liittyen sekä laadukkaan oppaan kriteereihin. Näiden pohjalta toteutettiin hyvinvointialueen hammashoitoihin käyttöön opas, jossa käsiteltiin kaltoinkohtelua ja sen merkkejä, sekä ammattilaisen toimintaohjeita tilanteeseen puuttumisessa.
Oppaasta kerättiin palautetta Webropol-arviointikyselyllä Teppanan hammashoitolan työntekijöiltä, joilta saimme kuusi vastausta (n=6) kyselyyn. Vastausprosentti kyselyyn oli 25 %. Saadut vastaukset olivat yhteneväisiä keskenään. Kyselyn vastaukset osoittivat, että opas oli asiasisällöltään ja visuaalisesti onnistunut tuotos. Kyselypalautteen tulosten perusteella oppaaseen ei tarvinnut tehdä muutoksia.
Työn tilaaja voi hyödyntää opasta jakamalla sen kaikkien suun terveydenhuollon työntekijöiden käyttöön Kainuun hyvinvointialueen alueella.
Jatkokehittämistyön ehdotuksena on esimerkiksi haastattelututkimuksen tekeminen. Siinä voisi selvittää, kuinka herkästi suun terveydenhuollon ammattilaiset puuttuvat lasten kaltoinkohteluun sitä epäillessään.
Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä, jossa tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa opas lasten kaltoinkohtelun tunnistamisesta ja siihen puuttumisesta suun terveydenhuollon vastaanotolla. Opas sisältää kaltoinkohtelun eri muodot ja niiden merkkejä erityisesti suun terveydenhuollon näkökulmasta. Lisäksi oppaassa käsitellään lapsen kaltoinkohteluun puuttumista suun terveydenhuollon vastaanotolla, eli toimintaohjeita vastaanottotilanteessa sekä ohjeita lastensuojeluilmoituksen tekemiseen. Kehittämistyön tavoitteena oli edistää suun terveydenhuollon henkilökunnan tietoisuutta ja taitoja kaltoinkohtelun tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen. Toimeksiantajana opinnäytetyössä oli Kainuun hyvinvointialueen suun terveydenhuolto.
Kehittämistyön toteuttamista varten perehdyttiin olemassa olevaan teoreettiseen tietoon lasten kaltoinkohteluun liittyen sekä laadukkaan oppaan kriteereihin. Näiden pohjalta toteutettiin hyvinvointialueen hammashoitoihin käyttöön opas, jossa käsiteltiin kaltoinkohtelua ja sen merkkejä, sekä ammattilaisen toimintaohjeita tilanteeseen puuttumisessa.
Oppaasta kerättiin palautetta Webropol-arviointikyselyllä Teppanan hammashoitolan työntekijöiltä, joilta saimme kuusi vastausta (n=6) kyselyyn. Vastausprosentti kyselyyn oli 25 %. Saadut vastaukset olivat yhteneväisiä keskenään. Kyselyn vastaukset osoittivat, että opas oli asiasisällöltään ja visuaalisesti onnistunut tuotos. Kyselypalautteen tulosten perusteella oppaaseen ei tarvinnut tehdä muutoksia.
Työn tilaaja voi hyödyntää opasta jakamalla sen kaikkien suun terveydenhuollon työntekijöiden käyttöön Kainuun hyvinvointialueen alueella.
Jatkokehittämistyön ehdotuksena on esimerkiksi haastattelututkimuksen tekeminen. Siinä voisi selvittää, kuinka herkästi suun terveydenhuollon ammattilaiset puuttuvat lasten kaltoinkohteluun sitä epäillessään.