Varusmiesten ahdistuksen hoidon kehittäminen Sodankylän varuskunnan terveysasemalla

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää varusmiesten ahdistuksen hoitoa sairaanhoitajan vastaanotolla varuskunnan terveysasemalla. Tutkimuksessa pyrittiin löytämään vastaus tutkimuskysymyksiin minkälaista tietoa tai osaamista sairaanhoitajat kokivat tarvitsevansa varusmiesten ahdistuksen hoidossa sekä millä keinoilla sairaanhoitaja voi tukea ahdistunutta varusmiestä. Työn tavoitteena oli kehittää toimintamalli, jota sairaanhoitajat voivat hyödyntää työssään varusmiesten ahdistuksen hoidossa.

Tietoperustassa on käsitelty mielenterveyttä ja sen merkitystä varusmiespalveluksen aikana sekä mielenterveystyön toteutumista varuskunnissa. Keskeisiin käsitteisiin kuuluu myös ahdistuksen näyttöön perustuva hoito sairaanhoitajan vastaanotolla.

Tämän opinnäytetyön lähestymistapana oli toimintatutkimus. Toimintatutkimus on osallistavaa tutkimusta, jonka tavoitteena on ongelmanratkaisu yhdessä tutkittavien kanssa ja muutoksen aikaansaaminen. Tämän tutkimuksen prosessi eteni suunnittelun ja toiminnan kautta arviointivaiheeseen. Tutkimukseen osallistui 12 sairaanhoitajaa. Aineistonkeruu tehtiin ryhmähaastattelulla ja osallistavilla työpajoilla. Aineisto analysoitiin induktiivisella aineistonanalyysilla.

Sairaanhoitajien tiedon ja osaamisen tarpeiksi nousivat tieto ahdistuksesta ja sen hoitomenetelmistä, ahdistuneen hoidon suunnittelu ja toteutus sairaanhoitajan vastaanotolla sekä tieto varusmiespalveluksesta ja palvelusta tukevista tahoista. Sairaanhoitajien käyttämiä keinoja ahdistuneen varusmiehen tukemisessa olivat hoitosuhteen luominen, positiivisten voimavarojen esiintuominen ja hoidon etenemisen varmistaminen. Tutkimuksen tuloksena muodostettiin varusmiesten hoitoon kehitetty toimintamalli, jota voidaan hyödyntää sairaanhoitajan vastaanotolla. Malliin nostettiin keskeiset tutkimusprosessissa esiin nousseet asiat ja runkona toimi hoitotyön prosessimalli. Työn tuloksia voidaan käyttää mielenterveystyön kehittämisessä Sotilaslääketieteen keskuksessa ja muiden varuskuntien terveysasemilla.

The purpose of this thesis was to develop the treatment of conscripts' anxiety at the nurse's appointment at a garrison health station. The research aimed to find an answer to the research questions; what kind of knowledge or skills nurses felt they needed in the treatment of anxiety in conscripts, and in what ways a nurse can support an anxious conscript. The aim of the thesis was to develop an operating model that nurses can use in their work to treat conscripts' anxiety. The thesis was commissioned by the Centre for Military Medicine in Finland.

The database of this study discusses mental health and its importance during conscript service, as well as the implementation of mental health work in the garrisons. Key concepts include evidence-based treatment of anxiety at the nurse's appointment.

The method of this thesis is action research. Action research is participative research, with the objective to solve problems together with the targed group and to make changes. The process of this research progressed through planning and operation to the evaluation phase. The study involved 12 nurses. Data collection was done through group interviews and participatory workshops. The retrieved data was analyzed using inductive data analysis.

Information about anxiety and its treatment methods, planning and implementation of anxiety treatment at the nurse's appointment, and information about conscript service and the organizations that support the service emerged as the knowledge and competence needs of nurses. The methods used by nurses to support an anxious conscript included the creation of a care relationship, bringing out positive resources, and ensuring the progress of treatment. As a result of this thesis, an operating model for the care of conscripts was formed. The model can be used at the nurse's appointment in garrisons. The key issues that emerged in the research process were included in the operation model where the nursing process approach served as the structure. The results of this study can be used in the development of mental health work at the Centre for Military Medicine and at the health stations of other garrisons.