Lahopuun määrä ja laatu metsäpaloalueilla Lapissa
Kangas, Sanna (2023)
Kangas, Sanna
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120734852
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120734852
Tiivistelmä
Kuollutta puuta pidetään yhtenä äärimmäisen tärkeänä metsäluonnon hyvinvoinnin mittarina tuhansien metsälajien ollessa jollain tapaa riippuvaisia lahopuusta. Metsäpalojen yhteydessä lahopuun tuotos on tehokasta, sitä syntyy nopeasti ja paljon. Hiiltynyt lahopuu poikkeaa rakenteeltaan tavallisesta lahopuusta, ja se säilyy lahopuuna pidempään.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin metsäpaloalueiden lahopuun määrää ja laatua. Vertailtaviksi kohteiksi valittiin luonnonpaloalueita ja ennallistamispoltettuja metsiä Lapin suojelualueilla. Tavoitteena oli selvittää Metsähallituksen Luontopalveluille ennallistamispolttojen onnistuminen lahopuun saannin kannalta sekä tutkia paloalueiden lahopuun laatua. Kohteilla tarkasteltiin myös palon jälkeistä sukkessiovaihetta mittaamalla paloalueiden taimettuminen ja elävien puiden määrä.
Tutkimuksen kohteet sijaitsivat kahdeksan kunnan alueella 12 kohteessa Lapissa. Vastinparit valittiin toisiaan parhaiten vastaaviksi puulajin, puuston rakenteen ja kasvupaikan sekä palovuosi suhteen. Kaikilta paloalueilta mitattiin tarkka lahopuun määrä sekä määritettiin lahopuun laatu. Samoilta koealoilta laskettiin lisäksi kaikki taimet sekä muu elävä puusto.
Saatujen tutkimustulosten perusteella voidaan todeta ennallistamispolttojen onnistuneen hyvin lahopuun tuotossa. Onnistuneen hallitun metsänpolton seurauksena lahopuun määrä oli joissakin kohteissa jopa suurempi kuin vertailtavissa luonnonpalokohteissa. Laadultaan luonnonpalojen lahopuun todettiin olevan selvästi järeämpirunkoista kuin poltettujen kohteiden lahopuun, mutta huomioitavaa on kaikenkokoisen lahopuun merkitys monimuotoisuustavoitteita tarkasteltaessa.
Ennakkotyöllä ennallistamispolton valinnassa sekä huolellisella poltonsuunnittelulla polton onnistumisessa lahopuun saannin kannalta pääteltiin olevan suuri merkitys. Vallitsevat sääolosuhteet ennallistamispoltoissa ovat kuitenkin osaltaan olleet ratkaisevassa roolissa saadun lahopuumäärän kannalta.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin metsäpaloalueiden lahopuun määrää ja laatua. Vertailtaviksi kohteiksi valittiin luonnonpaloalueita ja ennallistamispoltettuja metsiä Lapin suojelualueilla. Tavoitteena oli selvittää Metsähallituksen Luontopalveluille ennallistamispolttojen onnistuminen lahopuun saannin kannalta sekä tutkia paloalueiden lahopuun laatua. Kohteilla tarkasteltiin myös palon jälkeistä sukkessiovaihetta mittaamalla paloalueiden taimettuminen ja elävien puiden määrä.
Tutkimuksen kohteet sijaitsivat kahdeksan kunnan alueella 12 kohteessa Lapissa. Vastinparit valittiin toisiaan parhaiten vastaaviksi puulajin, puuston rakenteen ja kasvupaikan sekä palovuosi suhteen. Kaikilta paloalueilta mitattiin tarkka lahopuun määrä sekä määritettiin lahopuun laatu. Samoilta koealoilta laskettiin lisäksi kaikki taimet sekä muu elävä puusto.
Saatujen tutkimustulosten perusteella voidaan todeta ennallistamispolttojen onnistuneen hyvin lahopuun tuotossa. Onnistuneen hallitun metsänpolton seurauksena lahopuun määrä oli joissakin kohteissa jopa suurempi kuin vertailtavissa luonnonpalokohteissa. Laadultaan luonnonpalojen lahopuun todettiin olevan selvästi järeämpirunkoista kuin poltettujen kohteiden lahopuun, mutta huomioitavaa on kaikenkokoisen lahopuun merkitys monimuotoisuustavoitteita tarkasteltaessa.
Ennakkotyöllä ennallistamispolton valinnassa sekä huolellisella poltonsuunnittelulla polton onnistumisessa lahopuun saannin kannalta pääteltiin olevan suuri merkitys. Vallitsevat sääolosuhteet ennallistamispoltoissa ovat kuitenkin osaltaan olleet ratkaisevassa roolissa saadun lahopuumäärän kannalta.