Fysioterapian rooli masennuksen ja ahdistuneisuushäiriöiden psykiatrisessa kuntoutuksessa: laadullinen selvitystyö
Hannelin, Hilda; Markkanen, Senja (2023)
Hannelin, Hilda
Markkanen, Senja
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120835594
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120835594
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin fysioterapiaprosessin etenemistä 18–64-vuotiaiden, ahdistuneisuushäiriöistä ja masennuksesta kärsivien asiakkaiden psykiatrisessa kuntoutuksessa yliopistollisissa sairaaloissa Suomessa. Masennus ja ahdistuneisuushäiriöt ovat lisääntyneet Suomessa viime vuosina etenkin nuorten keskuudessa. Oireyhtymien lisääntyessä myös yhteiskunnan kulut, kuten sairauspäivärahat ovat lisääntyneet. Fysioterapiaa voidaan hyödyntää osana masennuksen ja ahdistuneisuushäiriöiden psykiatrista kuntoutusta. Fysioterapiaprosessia kyseisten oireyhtymien kuntoutuksessa ei ole kuitenkaan tutkittu yliopistollisissa sairaaloissa.
Tutkimusmenetelmä on laadullinen selvitystyö ja aineisto on analysoitu induktiivisella sisällönanalyysillä. Toimeksiantajana opinnäytetyössä on toiminut Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS). Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa fysioterapiaprosessin etenemistä ja käytettyjä fysioterapeuttisia menetelmiä ahdistuneisuushäiriöistä ja masennuksesta kärsivien asiakkaiden psykiatrisessa kuntoutuksessa Suomen yliopistollisissa sairaaloissa. Työn tavoitteena on antaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, alan opiskelijoille ja vastavalmistuneille sekä asiakkaille lisää tietoa Suomessa yliopistollisissa sairaaloissa toteutettavasta fysioterapiasta ahdistuneisuushäiriöistä ja masennuksesta kärsivien asiakkaiden kanssa.
Selvityksen perusteella fysioterapiaprosessi etenee samankaltaisesti yliopistollisissa sairaaloissa ja mukailee yleistä fysioterapiaprosessin mallia. Fysioterapiassa käytetyt menetelmät ovat näyttöön perustuvia. Kaikenlaisella liikunnalla on todettu olevan positiivisia vaikutuksia ahdistuneisuushäiriöihin ja masennukseen. Liikuntaa tulisi hyödyntää nykyistä enemmän kyseisistä oireyhtymistä kärsivien asiakkaiden psykiatrisessa kuntoutuksessa Suomen yliopistollisissa sairaaloissa. On tärkeää muistaa asiakkaiden yksilöllisyys fysioterapeuttisia menetelmiä valittaessa ja fysioterapian tarvittavaa kestoa arvioitaessa.
Jatkotutkimuksia tarvittaisiin fysioterapeuttisten menetelmien toimivuudesta asiakkaiden näkökulmasta. Etenkin ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa hyödynnetyistä fysioterapeuttista menetelmistä näyttöä on vähän. Myös fysioterapiaprosessin ja palvelupolun toimivuutta olisi hyvä selvittää niin ammattilaisten kuin asiakkaidenkin näkökulmasta.
Tutkimusmenetelmä on laadullinen selvitystyö ja aineisto on analysoitu induktiivisella sisällönanalyysillä. Toimeksiantajana opinnäytetyössä on toiminut Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS). Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa fysioterapiaprosessin etenemistä ja käytettyjä fysioterapeuttisia menetelmiä ahdistuneisuushäiriöistä ja masennuksesta kärsivien asiakkaiden psykiatrisessa kuntoutuksessa Suomen yliopistollisissa sairaaloissa. Työn tavoitteena on antaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, alan opiskelijoille ja vastavalmistuneille sekä asiakkaille lisää tietoa Suomessa yliopistollisissa sairaaloissa toteutettavasta fysioterapiasta ahdistuneisuushäiriöistä ja masennuksesta kärsivien asiakkaiden kanssa.
Selvityksen perusteella fysioterapiaprosessi etenee samankaltaisesti yliopistollisissa sairaaloissa ja mukailee yleistä fysioterapiaprosessin mallia. Fysioterapiassa käytetyt menetelmät ovat näyttöön perustuvia. Kaikenlaisella liikunnalla on todettu olevan positiivisia vaikutuksia ahdistuneisuushäiriöihin ja masennukseen. Liikuntaa tulisi hyödyntää nykyistä enemmän kyseisistä oireyhtymistä kärsivien asiakkaiden psykiatrisessa kuntoutuksessa Suomen yliopistollisissa sairaaloissa. On tärkeää muistaa asiakkaiden yksilöllisyys fysioterapeuttisia menetelmiä valittaessa ja fysioterapian tarvittavaa kestoa arvioitaessa.
Jatkotutkimuksia tarvittaisiin fysioterapeuttisten menetelmien toimivuudesta asiakkaiden näkökulmasta. Etenkin ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa hyödynnetyistä fysioterapeuttista menetelmistä näyttöä on vähän. Myös fysioterapiaprosessin ja palvelupolun toimivuutta olisi hyvä selvittää niin ammattilaisten kuin asiakkaidenkin näkökulmasta.
