Mielenterveystyöntekijöiden psyykkisen työhyvinvoinnin edistäminen mielenterveysyksiköissä

Abstract

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kartoittaa, miten yhteistyökumppanimme mielenterveysyksiköissä edistetään mielenterveystyöntekijöiden psyykkistä työhyvinvointia ja miten työntekijät edistävät psyykkistä työhyvinvointiaan. Tavoitteenamme oli lisätä tietoutta psyykkisen työhyvinvoinnin edistämisestä yhteistyökumppanimme mielenterveysyksiköihin, työyhteisöjen ja työntekijöiden käyttöön. Tutkimuskysymyksiämme on: miten mielenterveysyksiköissä työyhteisö edistää mielenterveystyöntekijöiden psyykkistä työhyvinvointia ja miten mielenterveystyöntekijät edistävät psyykkistä työhyvinvointiaan? Opinnäytetyömme on toteutettu kyselytutkimuksena, joka tehtiin Pohjois-Suomessa sijaitseviin yhteistyökumppanimme mielenterveysyksiköihin. Tutkimuksemme kohderyhmänä ovat mielenterveystyöntekijät. Tietoperusta koostuu erilaisista tutkimuksista, lähdekirjallisuudesta sekä tilastoista. Laadimme kyselylomakkeen, jossa hyödynsimme Mankan & Mankan (2016) luomaa kuviota työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Kysely sisälsi tausta-, monivalinta-, Likert -asteikon sekä avoimia kysymyksiä. Kyselylomake lähetettiin 83:lle mielenterveystyöntekijälle, joista 54 palautettiin täytettyinä. Kyselyn vastausprosentti oli 65 prosenttia.

Sekä ohjaajilla että esihenkilöillä nousi tärkeimmiksi voimavaroiksi myönteinen ajattelutapa ja resilienssi sekä vahvuuksiksi vuorovaikutustaidot ja kyky organisoida. Toimiva vuorovaikutus, mielekäs työ ja töiden tasapuolinen jakaminen koettiin edistävän psyykkistä työhyvinvointia. Molemmat kokivat myös koulutuksen ja työnohjauksen edistävän eniten työssä kehittymistä. Vastaajat kokivat lähes yksimielisesti työtehtävien jakamisen tavat selkeiksi yksiköissä. Avoimuus koettiin tärkeäksi psyykkistä työhyvinvointia tukevaksi tekijäksi, sillä se nousi useamman kerran esille. Työryhmän toimivuutta eniten edistäviksi asioiksi nostettiin avun tarjoaminen ja pyytäminen, joustavuus ja me-henki. Lisäksi tärkeänä koettiin keskinäinen luottamus sekä vapaus kertoa omista tunteista ja mielipiteistä. Eroavaisuuksiakin ohjaajien ja esihenkilöiden välillä esiintyi. Palautteen antamisessa ja vastaanottamisen kehittämisessä esihenkilöt olivat sitä mieltä, että tapoja oli edistetty, kun taas ohjaajien vastaukset olivat enemmän hajautuneita. Ohjaajat kokivat työhön liittyvät tavoitteet enemmän selkeiksi, kun esihenkilöt. Taitojen hyödyntämisessä oli myös selkeästi eroavaisuuksia, sillä esihenkilöt kokivat, etteivät pääse hyödyntämään niitä täysin työssään.

Mielenterveystyöntekijä voi edistää itse psyykkistä työhyvinvointiaan kiinnittämällä huomiota voimavaratekijöihin sekä omiin arkisiin valintoihin, asenteisiin ja toimintatapoihin, sillä niillä on vaikutusta fyysiseen ja psyykkiseen työhyvinvointiin sekä työyhteisön ilmapiiriin ja siten omaan jaksamiseen työssä.

The purpose of our thesis was to study how the mental well-being of mental health workers is promoted in our partner's mental health units and how employees promote their psychological well-being. Our goal was to increase the promotion of psychological well-being at work in our partner's mental health units. Our research questions are: how does the work community units promote the mental health of workers' psychological well-being at work and how do mental health workers promote their psychological well-being at work?

Our thesis has been implemented as a survey, which was carried out in the mental health units of our partner located in Northern Finland. The target group of the research is mental health workers. The database consists of various studies, literature, and statistics. We prepared a questionnaire where we used the pattern created by Manka & Manka (2016) about the factors affecting well-being at work. The survey included questions of multiple choice, Likert scale and open questions. The questionnaire was sent to 83 mental health workers, of which 54 were returned. The survey response rate was 65 percent.

For both supervisors and instructors, the most important assets were a positive way of thinking and resilience. The strengths were interaction skills and the ability to organize. Functional interaction, meaningful work and equal division of work were perceived to promote psychological well-being at work. Both of the groups also felt that training and work supervision helped the most with the development at work. Offering and asking for help, flexibility and the team spirit were raised as the things that promoted the functionality of work community. Mutual trust and the freedom of sharing personal feelings and opinions were also important. There were differences between supervisors and instructors. The areas of differences were giving and receiving feedback, the goals of the work and the utilization of skills.

Mental health workers can promote their own psychological well-being at work by paying attention to own mental resources as well as their own everyday choices, attitudes, and ways of working. They effect on physical and psychological well-being and the atmosphere of the work community. That helps their own ability to cope at work.