Yleisimmät syyt erityisjalkineiden käyttöön tai käyttämättömyyteen
Kuntsi, Heidi; Muuri, Janne (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120835590
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120835590
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, kuinka paljon erityisjalkineita käytetään ja mitkä ovat syyt käyttää tai olla käyttämättä niitä. Tavoitteena on tuottaa tietoa erityisjalkineiden käytöstä kuntoutusaloille, jotta tieto osattaisiin huomioida jalkineiden valinnoissa paremmin.
Aiempien kansainvälisten tutkimusten mukaan erityisjalkineita käytetään vaihtelevasti jalkeillaoloajan aikana. Suomessa erityisjalkineiden käyttöä ei ole tutkittu, eikä erityisjalkineiden käyttöä seurata niiden myöntämisen jälkeen. Suomessa erityisjalkineet ovat apuvälineterapiaa, mikä on osana lääkinnällistä kuntoutusta.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Respecta Oy:n kanssa. Opinnäytetyön kysely toteutettiin sähköisellä e-lomakkeella. Asiakkaille lähetettiin kotiin saatekirje, jossa oli ohjeet sähköisen kyselyn lomakkeeseen. Kirje toimitettiin Respecta Oy:n Keski-Suomen hyvinvointialueen 103 asiakkaalle. Heistä 15 vastasi kyselyyn määräajassa.
Kysely piti sisällään kymmenen kysymystä. Kaksi ensimmäistä kysymystä selvittivät taustatietoja ja seuraavat kaksi kysymystä selvittivät asiakkaan omaa arviota erityisjalkineiden käytöstä jalkeillaoloaikana. Kolme seuraavaa kysymystä selvittivät syitä käyttää, tai olla käyttämättä erityisjalkineitaan ja mitkä ominaisuudet voisivat lisätä erityisjalkineiden käyttöä. Kaksi viimeistä kysymystä selvitti kuinka monet erityisjalkineet asiakkaalla on, ja onko niihin tehty muutoksia.
Kyselyn tulokset tukivat aikaisempia tutkimustuloksia. Vastaajat olivat iältään 3–77 –vuotta. Vastaajina oli diabeetikko, reumaatikkoja sekä trauma tai synnynnäinen asentovirheen omaavia henkilöitä. Lähes kaikki vastaajat käyttivät erityisjalkineitaan päivittäin (93 %). Puolet (50 %) vastaajista käyttivät jalkineitaan enemmän kuin 60 % jalkeillaoloajasta. Korrelaatiokertoimilla tarkasteltuna enemmän erityisjalkineitaan käyttävät kokivat hyötyvänsä enemmän niistä (r = 0,7, p = <0,002, N = 12).
Vastausten mukaan erityisjalkineiden käyttöön sitoudutaan parhaiten silloin, kun niistä koetaan hyötyvän. Yleisin syy käyttää erityisjalkineita on niistä saatu hyöty. Niiden koetaan helpottavan liikkumista ja niiden koetaan istuvan jalkaan. Tuloksista selviää myös, että erityisjalkineita ei käytetä, jos vastaajat eivät pitäneet niiden ulkonäöstä, jalkineet eivät istuneet jalkaan tai ne koettiin epämukaviksi liikkuessa.
Kysyttäessä syitä minkä vuoksi asiakkaat käyttäisivät erityisjalkineitaan enemmän, nousi yleisimmäksi syyksi, että ne voisivat helpottaa enemmän tai paremmin liikkumistani, voisivat olla mukavammat jalassa sekä istua paremmin jalkaan. Korrelaatiokertoimilla tarkasteltuna ihmisten sitoutumista erityisjalkineiden käyttöön voitaisiin parantaa merkittävästi jalkineiden mukavuutta ja helppoa puettavuutta lisäämällä (r = 0,999, p = <0,001, N = 8).
Aiempien kansainvälisten tutkimusten mukaan erityisjalkineita käytetään vaihtelevasti jalkeillaoloajan aikana. Suomessa erityisjalkineiden käyttöä ei ole tutkittu, eikä erityisjalkineiden käyttöä seurata niiden myöntämisen jälkeen. Suomessa erityisjalkineet ovat apuvälineterapiaa, mikä on osana lääkinnällistä kuntoutusta.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Respecta Oy:n kanssa. Opinnäytetyön kysely toteutettiin sähköisellä e-lomakkeella. Asiakkaille lähetettiin kotiin saatekirje, jossa oli ohjeet sähköisen kyselyn lomakkeeseen. Kirje toimitettiin Respecta Oy:n Keski-Suomen hyvinvointialueen 103 asiakkaalle. Heistä 15 vastasi kyselyyn määräajassa.
Kysely piti sisällään kymmenen kysymystä. Kaksi ensimmäistä kysymystä selvittivät taustatietoja ja seuraavat kaksi kysymystä selvittivät asiakkaan omaa arviota erityisjalkineiden käytöstä jalkeillaoloaikana. Kolme seuraavaa kysymystä selvittivät syitä käyttää, tai olla käyttämättä erityisjalkineitaan ja mitkä ominaisuudet voisivat lisätä erityisjalkineiden käyttöä. Kaksi viimeistä kysymystä selvitti kuinka monet erityisjalkineet asiakkaalla on, ja onko niihin tehty muutoksia.
Kyselyn tulokset tukivat aikaisempia tutkimustuloksia. Vastaajat olivat iältään 3–77 –vuotta. Vastaajina oli diabeetikko, reumaatikkoja sekä trauma tai synnynnäinen asentovirheen omaavia henkilöitä. Lähes kaikki vastaajat käyttivät erityisjalkineitaan päivittäin (93 %). Puolet (50 %) vastaajista käyttivät jalkineitaan enemmän kuin 60 % jalkeillaoloajasta. Korrelaatiokertoimilla tarkasteltuna enemmän erityisjalkineitaan käyttävät kokivat hyötyvänsä enemmän niistä (r = 0,7, p = <0,002, N = 12).
Vastausten mukaan erityisjalkineiden käyttöön sitoudutaan parhaiten silloin, kun niistä koetaan hyötyvän. Yleisin syy käyttää erityisjalkineita on niistä saatu hyöty. Niiden koetaan helpottavan liikkumista ja niiden koetaan istuvan jalkaan. Tuloksista selviää myös, että erityisjalkineita ei käytetä, jos vastaajat eivät pitäneet niiden ulkonäöstä, jalkineet eivät istuneet jalkaan tai ne koettiin epämukaviksi liikkuessa.
Kysyttäessä syitä minkä vuoksi asiakkaat käyttäisivät erityisjalkineitaan enemmän, nousi yleisimmäksi syyksi, että ne voisivat helpottaa enemmän tai paremmin liikkumistani, voisivat olla mukavammat jalassa sekä istua paremmin jalkaan. Korrelaatiokertoimilla tarkasteltuna ihmisten sitoutumista erityisjalkineiden käyttöön voitaisiin parantaa merkittävästi jalkineiden mukavuutta ja helppoa puettavuutta lisäämällä (r = 0,999, p = <0,001, N = 8).