Nuorten vuorovaikutusohjannan (IPC-N) toteutuminen Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella

Abstract

Opinnäytetyön aiheena oli nuorten vuorovaikutusohjannan (IPC-N) toteutuminen Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella. Työn tarkoituksena oli kartoittaa IPC-N:n toteutumista Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella potilastietojärjestelmästä poimitun tiedon perusteella. Tavoitteena oli saada IPC-N:n kirjaamiskäytänteistä tietoa, jota voitaisiin käyttää vertailu- ja mallipohjana muilla hyvinvointialueilla. Opinnäytetyössä tarkasteltiin, miten IPC-N toteutuu ja millaisille asiakkaille kyseinen menetelmä kohdentuu.

Nuorten vuorovaikutusohjanta (IPC-N) on psykososiaalinen menetelmä, joka pohjautuu interpersonaaliseen psykoterapiaan (IPT). Se on suunnattu 12–19-vuotiaille masentuneisuudesta tai masennuksesta kärsiville nuorille. Menetelmää levitettiin kansallisesti kaikkiin maakuntiin vuosina 2020–2022 osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa. Datan rakentumiseen liittyen keskeisessä osassa olivat toimenpidekoodit, joiden kautta menetelmän toteutumista ja kohdentumista voitiin tarkastella ja analysoida.

Opinnäytetyö toteutettiin retrospektiivisenä rekisteritutkimuksena. Menetelmältään opinnäytetyö oli kuvaileva poikittaistutkimus, jonka aineisto kerättiin takautuvasti asiakas- ja potilastietojärjestelmästä. Kohderyhmänä olivat Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella asuvat 13–18-vuotiaat nuoret, jotka olivat saaneet IPC-N:ää vuosina 2021–2023. Menetelmää saaneet nuoret pystyttiin tunnistamaan asiakas- ja potilastietojärjestelmästä toimenpidekoodin IDY27 avulla.

Tuloksista ilmeni, että IPC-N:ää saivat yhteensä 237 asiakasta, joista suurin osa oli tyttöjä. Yleisin menetelmää tarjonnut ammattilainen oli terveydenhoitaja. Menetelmää tarjottiin määrällisesti eniten Joensuussa. Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan todeta, että sekä menetelmän että toimenpidekoodien käyttöönotto alueella on ollut onnistunutta ja menetelmään liittyvä tilastointi ja kirjaaminen on tehty pääosin ohjeistuksen mukaisesti. Tuloksia voidaan hyödyntää alueellisesti menetelmiin liittyvien tilastointi- ja kirjaamiskäytänteiden kehittämisessä.

The topic of the thesis was the actualisation of Interpersonal Counselling for Adolescents (IPC-A) in the wellbeing services county of North Karelia. The purpose of the study was to assess the actualisation of IPC-A in the wellbeing services county of North Karelia based on data extracted from electronic health records. The aim was to gather information about the documentation practices of IPC-A, which could serve as a basis for comparison and as a model for other wellbeing services counties. The thesis examined the actualisation of IPC-A and for which clients the method is targeted.

Interpersonal Counselling for Adolescents (IPC-A) is a psychosocial method based on Interpersonal Psychotherapy (IPT). It targets adolescents aged 12–19 who suffer from dejection or depression. From 2020 to 2022 the method was nationally disseminated to all regions as part of the Future Social and Health Center program. Operational codes played a key role in the data collection, enabling the examination and analysis of IPC-A's actualisation and targeting.

The thesis was conducted as a retrospective register study. Methodologically, it was a descriptive cross-sectional study with the data being retrospectively collected from electronic health records. The target group consisted of adolescents aged 13–18 living in the wellbeing services county of North Karelia who received IPC-A in the years between 2021 and 2023. Adolescents who received the method could be identified from the electronic health records using the operational code IDY27.

The results indicated that a total of 237 clients received IPC-A, with the majority being females. The most common professional administering the method was a public health nurse. The method was predominantly offered in Joensuu. The results of the thesis concluded that the implementation of operational codes in the county has been successful, and statistical reporting and documentation related to the method have been largely adhering to guidelines. These findings can be utilized regionally in the development of statistical reporting and documentation practices related to such methods.