IFC-tietomallin hyödyntäminen rakennuslupaprosessissa : RH1- ja RH2 -lomaketietojen lisääminen Oulun rakennusvalvonnalle toimitettavaan IFC-tietomalliin
Rusanen, Hilla (2023)
Rusanen, Hilla
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121135979
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121135979
Tiivistelmä
Tietomallinnus on ollut Suomessa käytössä jo vuosia niiltä osin kuin tietomallinnusta on haluttu hyödyntää. Tulevaisuudessa uusi rakentamislaki velvoittaa rakennushankkeeseen ryhtyvää toimittamaan rakennusvalvonnalle hanketta koskevat suunnitelmat ja erityissuunnitelmat tietomallimuotoisina tai muutoin koneluettavassa muodossa. Tästä johtuen myös rakennusvalvontojen on reagoitava muuttuvaan lainsäädäntöön. Jos rakennuslupaa haetaan IFC-tietomallilla, rakennusvalvontaviranomaisella tulee olla taito käsitellä sitä, jotta lupa voidaan myöntää perustuen tietomalliin ja pääpiirustuksiin.
Oulun rakennusvalvonta on ollut osallisena RAVA3Pro-hankeessa, jossa määriteltiin RH1- ja RH2-lomaketietojen tietosisältövaatimukset rakennuslupahakemuksen tietomallille. Opinnäytetyön aiheen pohdinnassa pinnalle nousi maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen vaikutukset rakennusalan ammattilaisten työhön sekä tietomallinnus. Tietomallinnus aiheena on laaja, joten opinnäytetyön tarkastelun osaksi valittiin RH1- ja RH2-lomaketietojen asettaminen tietomalliin kahden suositun suunnitteluohjelman osalta (Revit ja Archicad). Osana opinnäytetyötä laadittiin Oulun rakennusvalvonnan jaettavaksi ohjeistus, miten RH1- ja RH2-lomaketiedot sisällytetään IFC-tietomalliin. Ohjeita varten laadittiin kuvituksellinen hanke, josta luotiin esimerkkimalli tätä opinnäytetyötä varten. Tavoitteena oli luoda laajalti hyödynnettävä ohjeistus, jota on helppo noudattaa riippumatta tietomallinnuksen lähtötaitotasosta.
Lomaketietojen lisääminen IFC-tietomalliin vaati pohjatutkimusta IFC-tietomallinnuksen periaatteista ja ohjelmistojen IFC-käytännöistä. Kun RH1- ja RH2-lomaketiedot oli saatu luettua tietomallista sähköiselle lupahakemukselle, ohjeistusta kehitettiin asiantuntijoiden palautteiden perusteella sellaisiksi, että tietojen syöttäminen IFC-tietomalliin tuottaisi mahdollisimman vähän lisätyötä suunnittelijalle ja helpottaisi rakennuslupaprosessia. Alan digitalisaatio on alati kehittyvä ja ohjeistukset tulevat vaatimaan päivitystä sitä mukaan, kun tietomallintamisen prosesseja kehitetään.
Opinnäytetyön aikana nousi esille keskustelua, kuinka muuttuva lainsäädäntö on suuri muutos osalle alan suunnittelijoista. Siirtymäaika antaa aikaa reagoida muuttuvaan lakiin, mutta jotta tietomallien tehokas hyödyntäminen toteutuu tulevaisuudessa, tulee alan eri osapuolten sitoutua aktiiviseen osaamisen kehittämiseen tietomallinnuksen osalta. Lakiuudistuksen myötä myös rakennusvalvonnasta tulee löytyä osaamista liittyen tietomallien käsittelyyn, jotta rakennushankkeet etenevät sujuvasti ja aikataulun mukaan.
Oulun rakennusvalvonta on ollut osallisena RAVA3Pro-hankeessa, jossa määriteltiin RH1- ja RH2-lomaketietojen tietosisältövaatimukset rakennuslupahakemuksen tietomallille. Opinnäytetyön aiheen pohdinnassa pinnalle nousi maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen vaikutukset rakennusalan ammattilaisten työhön sekä tietomallinnus. Tietomallinnus aiheena on laaja, joten opinnäytetyön tarkastelun osaksi valittiin RH1- ja RH2-lomaketietojen asettaminen tietomalliin kahden suositun suunnitteluohjelman osalta (Revit ja Archicad). Osana opinnäytetyötä laadittiin Oulun rakennusvalvonnan jaettavaksi ohjeistus, miten RH1- ja RH2-lomaketiedot sisällytetään IFC-tietomalliin. Ohjeita varten laadittiin kuvituksellinen hanke, josta luotiin esimerkkimalli tätä opinnäytetyötä varten. Tavoitteena oli luoda laajalti hyödynnettävä ohjeistus, jota on helppo noudattaa riippumatta tietomallinnuksen lähtötaitotasosta.
Lomaketietojen lisääminen IFC-tietomalliin vaati pohjatutkimusta IFC-tietomallinnuksen periaatteista ja ohjelmistojen IFC-käytännöistä. Kun RH1- ja RH2-lomaketiedot oli saatu luettua tietomallista sähköiselle lupahakemukselle, ohjeistusta kehitettiin asiantuntijoiden palautteiden perusteella sellaisiksi, että tietojen syöttäminen IFC-tietomalliin tuottaisi mahdollisimman vähän lisätyötä suunnittelijalle ja helpottaisi rakennuslupaprosessia. Alan digitalisaatio on alati kehittyvä ja ohjeistukset tulevat vaatimaan päivitystä sitä mukaan, kun tietomallintamisen prosesseja kehitetään.
Opinnäytetyön aikana nousi esille keskustelua, kuinka muuttuva lainsäädäntö on suuri muutos osalle alan suunnittelijoista. Siirtymäaika antaa aikaa reagoida muuttuvaan lakiin, mutta jotta tietomallien tehokas hyödyntäminen toteutuu tulevaisuudessa, tulee alan eri osapuolten sitoutua aktiiviseen osaamisen kehittämiseen tietomallinnuksen osalta. Lakiuudistuksen myötä myös rakennusvalvonnasta tulee löytyä osaamista liittyen tietomallien käsittelyyn, jotta rakennushankkeet etenevät sujuvasti ja aikataulun mukaan.