Metsäautoteiden perusparannushankkeiden jälkihoitotarve Lounais-Suomessa
Koivula, Anne (2023)
Koivula, Anne
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120735148
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120735148
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Lounais-Suomen alueella vuosina 2013–2018 perusparannettujen metsäautoteiden nykytilaa ja kartoittaa jälkihoidon tarve. Opinnäytetyössä pyrittiin selvittämään, miten hyvin perusparannushankkeiden jälkeiset tien kunnossapito ja hoitotyöt on tehty, missä kunnossa tiestöt ovat ja mitä toimia tiestöt vaativat nyt ja lähitulevaisuudessa pysyäkseen liikennöitävinä puutavara-autoilla.
Opinnäytetyön tilaajana toimi satakuntalainen yksityisteihin ja metsäasioihin keskittynyt yritys, Tie ja Metsänparannus AR Ky. Tilaaja tarvitsi tietoa perusparantamiensa metsäteiden nykykunnosta ja jälkihoidon tasosta, sillä metsien hakkuumäärät ovat kasvaneet, ja siten metsäteiden käyttö ja rasitus ovat lisääntyneet. Metsäteiden nykykunto ja jälkihoidon taso selvitettiin opinnäytetyössä.
Opinnäytetyössä tarkasteltavien perusparannettujen metsäautoteiden valinta määräytyi siten, että perusparannushankkeiden valmistumisesta kulunut aika on jo tuonut esiin tiestön mahdolliset puutteet. Tiestön kunnon ja jälkihoitotarpeen määrittämistä varten luotiin tarkastuslista ja kriteeristö. Kriteeristön avulla jokaisesta tarkastettavasta tiestöstä voitiin tutkia ja arvioida samat tienhoidolliset kohdat. Tällöin tuloksista saatiin vertailukelpoisia keskenään, ja niiden pohjalta voitiin todeta yleisimmin esiintyvät hoitotarpeet.
Perusparannusten jälkeisellä kunnossapidolla ja jälkihoidolla on suuri merkitys toimivaan ja tarpeita vastaavaan metsätieverkostoon. Tarkasteltavat metsäautotiet olivat pääosin hyvässä kunnossa. Henkilöautolla ajettavuudeltaan erinomaisen ja hyvän arvosanan saivat noin kolme neljästä tiestä. Jatkuvassa käytössä olleet tiet olivat paremmassa kunnossa kuin tiet, joilla liikennöinti oli vähäisempää. Tuloksista voidaan päätellä, että suuremmalla käytöllä oleville teille oltiin valmiita tekemään enemmän tienhoitotöitä kuin harvemmalla käytöllä oleville teille.
Opinnäytetyön tilaajana toimi satakuntalainen yksityisteihin ja metsäasioihin keskittynyt yritys, Tie ja Metsänparannus AR Ky. Tilaaja tarvitsi tietoa perusparantamiensa metsäteiden nykykunnosta ja jälkihoidon tasosta, sillä metsien hakkuumäärät ovat kasvaneet, ja siten metsäteiden käyttö ja rasitus ovat lisääntyneet. Metsäteiden nykykunto ja jälkihoidon taso selvitettiin opinnäytetyössä.
Opinnäytetyössä tarkasteltavien perusparannettujen metsäautoteiden valinta määräytyi siten, että perusparannushankkeiden valmistumisesta kulunut aika on jo tuonut esiin tiestön mahdolliset puutteet. Tiestön kunnon ja jälkihoitotarpeen määrittämistä varten luotiin tarkastuslista ja kriteeristö. Kriteeristön avulla jokaisesta tarkastettavasta tiestöstä voitiin tutkia ja arvioida samat tienhoidolliset kohdat. Tällöin tuloksista saatiin vertailukelpoisia keskenään, ja niiden pohjalta voitiin todeta yleisimmin esiintyvät hoitotarpeet.
Perusparannusten jälkeisellä kunnossapidolla ja jälkihoidolla on suuri merkitys toimivaan ja tarpeita vastaavaan metsätieverkostoon. Tarkasteltavat metsäautotiet olivat pääosin hyvässä kunnossa. Henkilöautolla ajettavuudeltaan erinomaisen ja hyvän arvosanan saivat noin kolme neljästä tiestä. Jatkuvassa käytössä olleet tiet olivat paremmassa kunnossa kuin tiet, joilla liikennöinti oli vähäisempää. Tuloksista voidaan päätellä, että suuremmalla käytöllä oleville teille oltiin valmiita tekemään enemmän tienhoitotöitä kuin harvemmalla käytöllä oleville teille.