Ilmastonmuutoksen vaikutukset viemärijärjestelmään ja viemärijärjestelmän vuotavuuden hallinta : case HSY, Suomenlinna
Al-Rammahi, Haider (2023)
Al-Rammahi, Haider
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121135994
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121135994
Tiivistelmä
Ilmastonmuutoksen aiheuttamat sään ääri-ilmiöt yleistyvät ja vesihuollon saneeraustarve on suurempi kuin siihen on tällä hetkellä mahdollista investoida. Viemärijärjestelmään päätyvien hule- ja vuotovesien määrä kasvaa sekä riski merivesien tulvimisesta sisäänpäin viemärijärjestelmään on korkeampi. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia vaikutuksia säiden ääri-ilmiöillä on viemärijärjestelmään sekä kartoittaa keinoja, joilla hulevesi- ja vesistötulvista sekä vuotovesistä aiheutuvia haittoja pystytään hallitsemaan järkevästi ja kokonaisvaltaisesti Tarkastelun tavoitteena oli myös tunnistaa ja pilotoida ylivuotorakenteiden suunnittelun vaiheita.
Tutkimusmenetelmät sisälsivät kirjallisuuskatsauksia, haastatteluja sekä case-tutkimuksen. Tutkimustyön osana haastateltiin vesihuoltolaitos HSY:n, Vesihuoltoyhdistys VVY:n ja Ramboll Finlandin asiantuntijoita. Haastatteluissa tehtiin katsaus päivittyvään lainsäädäntöön ja liitossopimuksien muuttamiseen, paneuduttiin jätevesijärjestelmän toiminnallisuuteen sekä ikääntyvien viemäriverkostojen muodostamiin haasteisiin, kuten kasvavaan kunnossapidon tarpeeseen. Case-tapauksena tarkasteltiin HSY:n toiminta-alueella sijaitsevan Suomenlinnan jätevesijärjestelmän vuotavuutta ja mahdollisuuksia vaikuttaa ylivuotoihin ja meriveden tulvariskeihin ylivuototasojen korkeusaseman muutoksilla.
Tutkimuksen tuloksena selviää, että viemärijärjestelmään päätyvien hule- ja vuotovesien määrän kasvu aiheuttaa ylivuotoja ja lisää puhdistamoiden prosessiohituksia eli satunnaispäästöjä. Nämä heikentävät viemärijärjestelmien toiminnallisuutta ja kasvattavat riskejä, joita ovat vesistöjen ravinnekuormitus, hygieniahaitat, omaisuusvahingot sekä raakavedenoton saastuminen. Viemärijärjestelmään kohdistuvien riskien pienentämiseksi ja toiminnallisuuden varmistamiseksi tulee kuntien, vesihuoltolaitoksien ja kiinteistöjen toteuttaa toimenpiteitä. Keskeistä on tunnistaa riskikohteet, kriittiset rakenteet, viemärijärjestelmän kunto sekä analysoida ylivuotojen ja ohituksien syyt. Tämän jälkeen kartoitetaan keinoja, joilla vuotovesistä sekä hulevesi- ja vesistötulvista aiheutuvia haittoja pystytään hallitsemaan järkevästi ja kokonaisvaltaisesti.
Kiinteistöjen suojaamiseksi tulee lisätä informaatiota ja valistusta tulvariskeistä ja tulvasuojauksen toimenpiteistä. Riskialueilla voi olla aiheellista tehdä kiinteistöjen liitossopimuksiin muutoksia, jotta viemärijärjestelmän muutokset tulevat mahdolliseksi. Vesihuoltolaitoksen ja kiinteistöjen sekaviemäröinnin eriyttämisellä varmistettaisiin viemärijärjestelmän parempi toiminnallisuus myös tulvatilanteessa, kun hulevedet pystyttäisiin ohjaamaan omassa erillisessä järjestelmässä. Saneerausvelan tuomia haasteita voidaan hallita viemärijärjestelmän koordinoidulla kunnon tutkimisella, valvonnalla ja kunnossapitotöiden riittävällä resurssoinnilla.
Asiasanat: jätevesi, ylivuoto, ilmastonmuutos
Tutkimusmenetelmät sisälsivät kirjallisuuskatsauksia, haastatteluja sekä case-tutkimuksen. Tutkimustyön osana haastateltiin vesihuoltolaitos HSY:n, Vesihuoltoyhdistys VVY:n ja Ramboll Finlandin asiantuntijoita. Haastatteluissa tehtiin katsaus päivittyvään lainsäädäntöön ja liitossopimuksien muuttamiseen, paneuduttiin jätevesijärjestelmän toiminnallisuuteen sekä ikääntyvien viemäriverkostojen muodostamiin haasteisiin, kuten kasvavaan kunnossapidon tarpeeseen. Case-tapauksena tarkasteltiin HSY:n toiminta-alueella sijaitsevan Suomenlinnan jätevesijärjestelmän vuotavuutta ja mahdollisuuksia vaikuttaa ylivuotoihin ja meriveden tulvariskeihin ylivuototasojen korkeusaseman muutoksilla.
Tutkimuksen tuloksena selviää, että viemärijärjestelmään päätyvien hule- ja vuotovesien määrän kasvu aiheuttaa ylivuotoja ja lisää puhdistamoiden prosessiohituksia eli satunnaispäästöjä. Nämä heikentävät viemärijärjestelmien toiminnallisuutta ja kasvattavat riskejä, joita ovat vesistöjen ravinnekuormitus, hygieniahaitat, omaisuusvahingot sekä raakavedenoton saastuminen. Viemärijärjestelmään kohdistuvien riskien pienentämiseksi ja toiminnallisuuden varmistamiseksi tulee kuntien, vesihuoltolaitoksien ja kiinteistöjen toteuttaa toimenpiteitä. Keskeistä on tunnistaa riskikohteet, kriittiset rakenteet, viemärijärjestelmän kunto sekä analysoida ylivuotojen ja ohituksien syyt. Tämän jälkeen kartoitetaan keinoja, joilla vuotovesistä sekä hulevesi- ja vesistötulvista aiheutuvia haittoja pystytään hallitsemaan järkevästi ja kokonaisvaltaisesti.
Kiinteistöjen suojaamiseksi tulee lisätä informaatiota ja valistusta tulvariskeistä ja tulvasuojauksen toimenpiteistä. Riskialueilla voi olla aiheellista tehdä kiinteistöjen liitossopimuksiin muutoksia, jotta viemärijärjestelmän muutokset tulevat mahdolliseksi. Vesihuoltolaitoksen ja kiinteistöjen sekaviemäröinnin eriyttämisellä varmistettaisiin viemärijärjestelmän parempi toiminnallisuus myös tulvatilanteessa, kun hulevedet pystyttäisiin ohjaamaan omassa erillisessä järjestelmässä. Saneerausvelan tuomia haasteita voidaan hallita viemärijärjestelmän koordinoidulla kunnon tutkimisella, valvonnalla ja kunnossapitotöiden riittävällä resurssoinnilla.
Asiasanat: jätevesi, ylivuoto, ilmastonmuutos