Nostetta kolmivuorotyöhön: vuorotyön positiivisia puolia
Gelasimova, Olga; Kiss, Siiri; Rämä, Tiia (2023)
Gelasimova, Olga
Kiss, Siiri
Rämä, Tiia
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121136115
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121136115
Tiivistelmä
Kevan työvoimaennusteen mukaan laboratorioalalla on työvoimapula. Laadukkaiden ja luotettavien diagnostisten palvelujen tarjoamiseksi Suomen Bioanalyytikkoliitto ry kehottaa työnantajia ja muita työmarkkinaosapuolia yhdistämään voimansa löytääkseen tehokkaita tapoja pitää ammattitaitoinen henkilökunta työpaikalla. Bioanalyytikoilla on yövuorossa enemmän vastuita verrattuna aamu- tai iltavuoroihin. Päivystysaikana bioanalyytikon tulee hallita koko päivystyslaboratorion työtehtävät.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ja kuvata laboratoriohoitajien suhtautumista ja näkemyksiä kolmivuorotyön myönteisistä tekijöistä. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa kolmivuorotyöhön liittyvistä eduista, jota työn tilaaja voi myöhemmin hyödyntää kolmivuorotyön nosteen lisäämiseksi esimerkiksi työnhakuilmoituksissaan tai markkinoimisessa.
Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä eli kvantitatiivisena tutkimuksena. Mittausvälineenä käytettiin kyselylomaketta, jonka avulla vastaajille esitettiin kysymyksiä vuorotyön positiivisista puolista. Webropol-kyselyn tekemiseen tarvittiin opinnäytetyön tutkimuslupa opinnäytetyön tilaajalta eli HUS Diagnostiikkakeskukselta. Kyselymme ja saatekirjeemme lähetettiin sähköpostitse tutkimukseen osallistujille. Kysely tehtiin kolmivuorotyötä tekeville bioanalyytikoille eli sekä aamu-, ilta- ja yövuoroja tekeville työntekijöille.
Kyselyn palautti 43 bioanalyytikkoa ja vastausprosentti oli kyselyssämme 28,7 % arvioituun vastaajamäärään nähden. Tutkimuksen perusteella suurin osa vastaajista oli tyytyväisiä kolmivuorotyöhön. Palkkaa ei pidetty tutkimuksen mukaan merkittävimpänä kolmivuorotyön nosteena. Työn mielekkyyttä pidettiin palkkaa suurempana tekijänä. Uskomme, että saamiamme tuloksia voidaan hyödyntää työhyvinvoinnin kehittämisessä ja tulevissa tutkimuksissa. Tutkimusta voisi esimerkiksi laajentaa näkökulmaan, vaikuttaako sukupuoli tai ikä halukkuuteen tehdä kolmivuorotyötä.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ja kuvata laboratoriohoitajien suhtautumista ja näkemyksiä kolmivuorotyön myönteisistä tekijöistä. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa kolmivuorotyöhön liittyvistä eduista, jota työn tilaaja voi myöhemmin hyödyntää kolmivuorotyön nosteen lisäämiseksi esimerkiksi työnhakuilmoituksissaan tai markkinoimisessa.
Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä eli kvantitatiivisena tutkimuksena. Mittausvälineenä käytettiin kyselylomaketta, jonka avulla vastaajille esitettiin kysymyksiä vuorotyön positiivisista puolista. Webropol-kyselyn tekemiseen tarvittiin opinnäytetyön tutkimuslupa opinnäytetyön tilaajalta eli HUS Diagnostiikkakeskukselta. Kyselymme ja saatekirjeemme lähetettiin sähköpostitse tutkimukseen osallistujille. Kysely tehtiin kolmivuorotyötä tekeville bioanalyytikoille eli sekä aamu-, ilta- ja yövuoroja tekeville työntekijöille.
Kyselyn palautti 43 bioanalyytikkoa ja vastausprosentti oli kyselyssämme 28,7 % arvioituun vastaajamäärään nähden. Tutkimuksen perusteella suurin osa vastaajista oli tyytyväisiä kolmivuorotyöhön. Palkkaa ei pidetty tutkimuksen mukaan merkittävimpänä kolmivuorotyön nosteena. Työn mielekkyyttä pidettiin palkkaa suurempana tekijänä. Uskomme, että saamiamme tuloksia voidaan hyödyntää työhyvinvoinnin kehittämisessä ja tulevissa tutkimuksissa. Tutkimusta voisi esimerkiksi laajentaa näkökulmaan, vaikuttaako sukupuoli tai ikä halukkuuteen tehdä kolmivuorotyötä.