”Kissa kiitoksella elää” : tutkimus klinikkaeläinhoitajien työhyvinvoinnista

Abstract

Työhyvinvointi on kokonaisuus, johon liittyvät lukuisat seikat, mm. työn turvallisuus, terveys, mielekkyys ja johtaminen. Vastuu työhyvinvoinnista kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Klinikkaeläinhoitajan työ on erityisosaamista vaativaa asiantuntijatyötä. Ala on melko uusi ja pienehkö. Suurin osa klinikkaeläinhoitajista ei kuulu minkään työehtosopimukseen piiriin, vaan alalla toimitaan työlainsäädännön mukaan. Klinikkaeläinhoitajien työhyvinvoinnista ei ole tehty tutkimusta Suomessa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada kattava kuva klinikkaeläinhoitajien työhyvinvoinnin tilasta. Viitteitä työssäjaksamisen haasteista oli saatu aikaisemmissa kyselyissä. Tavoitteena oli tuottaa lisää tietoa siitä, mitkä syyt ovat jaksamisen haasteiden taustalla. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Klinikkaeläinhoitajat ry.

Opinnäytetyön lähestymistavassa oli piirteitä tapaustutkimuksesta. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä toimi määrällinen tutkimusote. Mukana oli hieman laadullista tutkimusotetta, koska kyselyssä haluttiin antaa vastaajalle mahdollisuus avoimiin vastauksiin. Kyselytutkimus valmisteltiin ja markkinoitiin huolella. Vastausajan jälkeen saadut vastaukset analysoitiin ja kirjattiin raporttiin. Kyselytutkimukseen saatiin runsaasti vastauksia, vastausprosentti oli 41 % (N = 208), kun kysely lähetettiin 501 Klinikkaeläinhoitajat ry:n jäsenelle. Myös avoimiin kysymyksiin saatiin paljon vastauksia.

Kyselytutkimuksessa selvisi, että suurin osa vastaajista työskenteli yksityisillä eläinlääkäriasemilla tai eläinlääkintäketjun palveluksessa. Vastaajien työtehtävät olivat erittäin monipuoliset. Työtä tehtiin usein virka-ajan ulkopuolella ja siihen sisältyi myös päivystystä. Klinikkaeläinhoitajat kokivat työnsä mielekkääksi ja olivat erittäin motivoituneita työn tekemiseen. Asteikolla 1–10 klinikkaeläinhoitajat arvioivat työhyvinvointinsa tasolle 7 (mediaani). Vastaajat olivat tyytyväisiä uraansa ja kokivat, että voivat vaikuttaa työhönsä melko hyvin. Vastaajat kokivat työnsä henkisesti kuormittavaksi. Kuormitus oli kasvanut viimeisten vuosien aikana. Vastaajien mielestä työstä saatu korvaus ei vastaa tehtävän vaativuutta. Esihenkilötyön haasteet nousivat tutkimuksessa esiin, mutta muutoin työpaikan ilmapiiri ja kollegiaalisuus koettiin hyväksi. Vastaajat pohtivat työasioita usein vapaa-ajallaan.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että klinikkaeläinhoitajan työ on vastuullista ja kuormittavaa. Alan jaksamisen haasteisiin vaikuttavat muun muassa työasioiden pohtiminen vapaa-ajalla, työpaikan työvoima suhteessa tarpeeseen sekä heikko palkkaus suhteessa vastuuseen. Tutkimus tulee antamaan lisää tietoa klinikkaeläinhoitajien jaksamisen haasteiden taustalla olevista tekijöistä kohderyhmälle, yhdistykselle sekä työnantajille. Tuloksia voi käyttää työhyvinvoinnin kehittämiseen. Klinikkaeläinhoitajien työhyvinvointiin tulee kiinnittää jatkossa enemmän huomiota.