Omaolo – yleisen oirearvion prosessin kehittäminen asiakasta palvelevaksi
Gers, Mariia (2023)
Gers, Mariia
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121236274
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121236274
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää asiakkaiden käyttökokemuksia sähköisistä terveydenhuollon palveluista ja erityisen tarkastelun kohteena oli Omaolon yleinen oirearvio. Opinnäytetyön tarkoitus oli kehittää palvelumuotoilun keinoin Omaolon yleisen oirearvion prosessia asiakkaita palvelevaksi, samalla vähentäen asiakkaiden fyysisiä käyntejä terveydenhuollon palvelupisteissä sekä hoitohenkilöstön työkuormaa.
Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin ja tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoiduilla yksilöhaastatteluilla terveyskeskuksen aulatiloissa. Kohderyhmään valikoitui yksityisen palveluntuottajan terveyskeskuksen asiakkaat Tampereella. Tutkimukseen haastateltiin 11 asiakasta, joista kuudella oli käyttökokemusta Omaolon yleisestä oirearviosta. Viidellä haastateltavalla ei ollut kokemusta palvelusta, mutta vastauksien koettiin tuovan lisäarvoa tutkimukselle. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysilla käyttäen apuvälineenä ATLAS.it ohjelmaa. Tutkimuksessa hyödynnettiin palvelumuotoilun keinoja. Haastatteluaineiston perusteella luotiin yleistävät asiakasprofiilit, asiakasarvokartat ja arvolupaus. Näiden pohjalta saatiin kehitysehdotus Omaolon yleisen oirearvion prosessille.
Tutkimusaineiston perusteella Omaolon yleinen oirearvio koetaan helppokäyttöiseksi ja nopeammaksi toimintatavaksi verrattaessa terveyskeskuksessa asiointiin. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että terveyskeskuksen palveluita voitaisiin korvata sähköisellä terveydenhuollon palvelulla. Aineistosta eniten nousevia kehitysteemoja olivat vastavuoroisuuden puute, rajoitettu vuorovaikutus, palvelun prosessin selkeyttäminen asiakkaalle, lisäselvittelyn tarpeen minimointi ja palvelun saatavuuden takaaminen kaikille käyttäjille.
Tutkimustulosten perusteella luotiin kehitysehdotus Omaolon yleisen oirearvion prosessille. Palvelun prosessin kehittämiseksi esitetään keskustelubotin lisäämistä järjestelmään. Jatkotutkimusaiheena voitaisiin selvittää, kuinka kaiken ikäisille opetettaisiin digitaitoja, jotta jatkossa useammat asiakkaat voisivat hyödyntää sähköisiä terveydenhuollon palveluita.
Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin ja tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoiduilla yksilöhaastatteluilla terveyskeskuksen aulatiloissa. Kohderyhmään valikoitui yksityisen palveluntuottajan terveyskeskuksen asiakkaat Tampereella. Tutkimukseen haastateltiin 11 asiakasta, joista kuudella oli käyttökokemusta Omaolon yleisestä oirearviosta. Viidellä haastateltavalla ei ollut kokemusta palvelusta, mutta vastauksien koettiin tuovan lisäarvoa tutkimukselle. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysilla käyttäen apuvälineenä ATLAS.it ohjelmaa. Tutkimuksessa hyödynnettiin palvelumuotoilun keinoja. Haastatteluaineiston perusteella luotiin yleistävät asiakasprofiilit, asiakasarvokartat ja arvolupaus. Näiden pohjalta saatiin kehitysehdotus Omaolon yleisen oirearvion prosessille.
Tutkimusaineiston perusteella Omaolon yleinen oirearvio koetaan helppokäyttöiseksi ja nopeammaksi toimintatavaksi verrattaessa terveyskeskuksessa asiointiin. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että terveyskeskuksen palveluita voitaisiin korvata sähköisellä terveydenhuollon palvelulla. Aineistosta eniten nousevia kehitysteemoja olivat vastavuoroisuuden puute, rajoitettu vuorovaikutus, palvelun prosessin selkeyttäminen asiakkaalle, lisäselvittelyn tarpeen minimointi ja palvelun saatavuuden takaaminen kaikille käyttäjille.
Tutkimustulosten perusteella luotiin kehitysehdotus Omaolon yleisen oirearvion prosessille. Palvelun prosessin kehittämiseksi esitetään keskustelubotin lisäämistä järjestelmään. Jatkotutkimusaiheena voitaisiin selvittää, kuinka kaiken ikäisille opetettaisiin digitaitoja, jotta jatkossa useammat asiakkaat voisivat hyödyntää sähköisiä terveydenhuollon palveluita.