Hoitohenkilökunnan kokemuksia itsemurhaa yrittäneiden potilaiden kohtaamisesta ja jatkohoidon tarpeesta

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa Länsi-Pohjan keskussairaalan päivystyksen hoitohenkilökunnan kokemuksia ja mielipiteitä, itsemurhaa yrittäneen potilaan kohtaamisesta ja jatkohoidosta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, onko itsemurhaa yrittäneelle potilaalle tarpeellista tehdä hoitopolku, joka auttaisi henkilökuntaa paremmin kohtaamaan ja suunnittelemaan hoidon toteutuksen itsemurhaa yrittäneelle potilaalle. Opinnäytetyöhön liittyviä tutkimuskysymyksiä oli kaksi. Miten Länsi-Pohjan keskussairaalan päivystyksen hoitohenkilökunta suhtautuu hoitopolkuun itsemurhaa yrittäneestä potilaasta? Millaisia valmiuksia hoitohenkilökunnalla on kohdata itsemurhaa yrittänyt potilas?

Teoreettisessä viitekehyksessä käsitellään itsemurhaa yleisesti ja itsemurhaa yrittäneen potilaan kohtaamista, hoitoa ja jatkohoidon järjestämistä. Lisäksi teoreettisessä viitekehyksessä otettiin huomioon hoitopolkuun liittyvä teoria-aineisto. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimukseen osallistui kuusi Länsi-Pohjan keskussairaalan päivystyksessä työskentelevää sairaanhoitajaa. Aineisto kerättiin haastattelemalla sairaanhoitajia. Pohjana käytettiin kyselylomaketta, joka muodostui kuudesta avoimesta kysymyksestä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin menetelmää käyttäen.

Keskeiset tulokset ja johtopäätökset: Haastatteluiden perusteella hoitohenkilökunta ei koe suurta tarvetta hoitopolulle. Opinnäytetyössä tehdyn haastattelun tulokset ovat vain pienen ryhmän kokemukset aiheesta. Suuremmassa laajuudessa toteutettu tutkielma voisi antaa paremman tuloksen aiheesta. Sen sijaan haastatteluista tulee ilmi, että henkilökunta kokee tarvitsevansa lisäkoulutusta itsemurhaa yrittäneen potilaan kohtaamisessa. Haastatteluista nousee esille nimenomaan psykiatrisen hoidon lisäkoulutuksen tarve. Henkilökunta kokee suoriutuvansa heidän pääasiallisesta työstään ilman hoitopolkua.

The purpose of this thesis was to map Länsi-Pohjan Central hospital emergency room nursing staff experiences from encountering a patient who have tried suicide. Part of the purpose was to find out how they have handled these situations, how they are experienced facing of the patient. The goal of this thesis is to find out do the Länsi-Pohja central hospital emergency room needs a care process form for patients who have tried suicide. This care process form would help their work by giving guidelines how to plan the patient treatment. On this thesis we tried to solve two research problems. The first was how the nursing staff on the emergency room, feels about the care process form? And the second problem was do the nursing staff have enough skills to encounter patient who has tried suicide?

The theoretical framework of this thesis is composed from terms like suicide, patient encounter, intoxication and follow-up treatment. With these terms we open up the thesis title and tell the reader why these terms are crucial to this topic. Also we wanted to open the term care process. Thesis data was gathered by interviewing the nursing staff from emergency room. We interviewed six people, all of them answered. In the interviews we used a form, which consisted six questions. The data from the interviews was analyzed by using content analysis-method.

The key result was that the nursing staff had experience that they don’t need a care process form, but this was only opinion of a small group. There was still some cases where the staff might have needed the care process form to fully treat the patient. From the gathered data another concern rose. The nursing staff felt that they need further training for encountering a patient who have tried suicide. Especially further psychiatric training was needed.