Laboratorioprosessin kehittäminen Leanin avulla

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tutkittiin kohdeorganisaation monivaiheisen biokemiallisen laboratorioprosessin kehittämistä Leanin avulla. Lean on ollut monissa organisaatioissa jo pitkään käytössä toiminnan ja prosessien parantamisessa. Laboratorioon saapuvien tutkimuspyyntöjen määrä on viime vuosien aikana kasvanut, eivätkä resurssit kuitenkaan ole kasvaneet samassa suhteessa. Tämän takia laboratorioprosessin läpimenoaika on kasvanut. Työn tavoitteena oli lyhentää läpimenoaikaa. Opinnäytetyössä haettiin vastauksia kolmeen tutkimuskysymykseen: 1. miten laboratorioprosessi toimii tällä hetkellä, 2. miten sitä tulisi parantaa sekä 3. miten prosessi parani.

Kehittämistyötä varten tutustuttiin yleisellä tasolla Lean-filosofiaan sekä tarkemmin prosessien ja toiminnan kehittämiseen liittyviin metodeihin. Työ toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, soveltaen konstruktiivista tutkimusotetta. Kehittämistyöhön osallistui opinnäytetyön tekijän lisäksi myös prosessin henkilöstöä, mikä kuuluu konstruktiivisen tutkimusotteen luonteeseen sekä Lean-filosofiaan. Työssä pyrittiin myös saavuttamaan henkilöstön kokemuksellista oppimista Lean-filosofiasta. Tutkimuksen kohteena olevan prosessin nykytilaa selvitettiin arvovirtakuvauksen avulla, mittaamalla prosessin vaiheiden aikoja tarkemmin sekä käytännön tasolla seuraamalla prosessin vaiheiden kulkua. Prosessin kokonaisläpimenoaikaa ja eri vaiheiden läpimenoaikoja analysoitiin. Kokonaisläpimenoajan vaihtelua tutkittiin ja verrattiin sitä tavoitteisiin. Tähän liittyen tutkittiin myös prosessin saapuvien ja lähtevien pyyntöjen vaihtelua.

Prosessin selkeäksi pullonkaulaksi osoittautui näytteiden taltiointi. Tähän pohdittiin yhdessä henkilöstön kanssa ratkaisuja. Ratkaisuehdotuksia syntyi viisi, joista kolme otettiin käyttöön tutkimuksen aikana. Nämä olivat helposti toteutettavia verrattain pieniä muutoksia prosessin toimintaan, joilla arvioitiin olevan vaikutusta prosessin sujuvaan virtaukseen. Prosessin suorituskykyä analysoitiin muutosten jälkeen, jotta voitiin arvioida, miten muutokset vaikuttivat prosessiin. Muutokset näyttäisivät parantaneen prosessin kokonaisläpimenoaikaa, mutta täysin luotettavia tuloksia ei voida vielä saada lyhyen ajanjakson vuoksi. Todelliset muutosten vaikutukset tulee arvioida myöhemmin ja tarvittaessa muuttaa prosessia edelleen PDCA-mallin mukaisesti. Lisäksi kaksi prosessin parannusehdotusta on vielä työn alla.

Opinnäytetyön ongelman käsittelyssä ja ratkaisujen suunnittelussa hyödynnettiin Lean-filosofian mukaisia metodeja. Työ täytti sille asetetut tavoitteet siltä osin, että prosessin nykytilaa ja suorituskykyä analysoitiin huolellisesti sekä prosessiin kehitettiin parannusehdotuksia virtauksen parantamiseksi. Tässä vaiheessa ei kuitenkaan voida vielä arvioida, miten prosessi parani.