Algoritminen johtaminen ja ammatillinen kasvu alustataloudessa. AlgoAmmatti-hankkeen loppuraportti

Abstract

AlgoAmmatti-hankkeessa tutkittiin algoritmisen johtamisen käsitettä, tarkemmin alustatalouden yritysten tekoälypohjaisia työn fasilitoinnin ja johtamisen käytänteitä ja näiden käytänteiden vaikutuksia alustoilla työtä tekevän koettuun arkeen ja ammatilliseen kasvuun. Tavoitteena oli kehittää työntekijäkokemuskeskeinen algoritmisen johtamisen ja ammatillisen kasvun malli. Tutkimus toteutettiin palvelumuotoilun keinoin, laadullisia ja määrällisiä menetelmiä yhdistellen välillä 3/2021-12/2023. Tutkimuksen toteutti Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Palvelukokemusten laboratorio LAB8.

Tutkimus koostui kolmesta työpaketista ja kattavasta empiirisestä aineistosta, pääasiassa puolistrukturoiduista haastatteluista (n=19), kvalitatiivisesta kyselystä (n=258), netnografisesta keskustelufoorumipostausanalyysistä (n=830), dokumenttianalyysistä (n=14), kuudesta LEGO Serious Play -työpajasta (osallistujat n=36), kuudesta fokusryhmähaastattelusta (osallistujat n=18), sekä kyselomakkeesta (n=103).

Tutkimuksemme perusteella monet Suomessa toimivat alustat käyttävät alustansa toimintalogiikan ja käyttöliittymän suunnittelussa piirteitä, joita voidaan yleisellä tasolla luonnehtia algoritmiseksi kontrolliksi. Monella alustalla esimerkiksi palveluntarjoajien näkyvyys on kaikki kaikessa. Koska näkyvyyttä usein säätelevät alustan tekoälyalgoritmit, saattavat alustalla työtä tekevät esimerkiksi tietoisesti alihinnoitella palvelujaan tai suostua lisätöihin hyvien arvioiden toivossa – tai huonojen arvioiden pelossa. Joillain alustoille kyse voi olla myös käyttäjätilin aktiivisuuden näennäisestä ylläpitämisestä alustalta poistamisen pelossa.

Keskeinen havainto on, että alustan kautta työtä tekevällä ei ole juurikaan läpinäkyvyyttä saati vaikutusvaltaa siihen, miten alustan tekoälypohjaiset toiminnallisuudet käytännössä toimivat. AlgoAmmatti-hankkeessa kehitetyt työntekijäkokemuskeskeinen algoritmisen johtamisen ja ammatillisen kasvun malli peräänkuuluttavatkin läpinäkyvyyden lisäämistä. Tutkimuksemme perusteella suositamme alustoja ottamaan päätöksenteon tueksi alustan käyttäjistä ja muista keskeisistä toimijoista koostuvia käyttäjäneuvostoja.

Käyttäjäneuvosto voisi mahdollistaa esimerkiksi eettisten, sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten monipuolisen harkinnan ennen kuin alustalle tehdään sen toimintalogiikkaan radikaalisti vaikuttavia muutoksia. Osallistavan suunnittelun periaatteista kumpuava prosessi voisi parantaa luottamusta alustaa kohtaan, kun käyttäjien moninaisia näkemyksiä otetaan huomioon alustan toimintalogiikan suunnittelun ja itse päätöksenteon tukena. Kriittistä on, että tällainen käyttäjäneuvosto on aidosti merkityksellinen, ja että sillä on aitoa valtaa, esimerkiksi veto-oikeus tietynlaisiin päätöksiin.

Tärkeässä roolissa on ajattelun muutos, joka painottaa alustatyön elinkaarta sen sijaan, että alustalla työtä tekevät nähdään resurssiyksikköinä. Alustat voisivat esimerkiksi tukea alustan kautta työtä tekevien ammatillista kasvua erilaisten koulutusten kautta. Alustat voisivat myös helpottaa alustatyöhön liittyviä siirtymävaiheita, esimerkiksi siirtymää alustalta toiselle, alustalta palkkatyöhön ja palkkatyöstä alustalle, sekä alustan kautta työtä tekevästä itse alustan työntekijäksi.